Näytetään tekstit, joissa on tunniste ekstrapostaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ekstrapostaus. Näytä kaikki tekstit

tiistai 2. syyskuuta 2014

Oletko hankkinut mitään teoksia blogin innoittamana?

Kierrätän vanhan kuvan koska derp.
Olisi siistiä kuulla jos joku lukijoista on arvostelujeni innoittamana hankkinut jonkin teoksen itselleen? Oliko hankkimisen arvoinen, missä olit eri mieltä arvosteluni kanssa? Entä onko käynyt niin, että arvosteluni perusteella olet vältellyt jotain teosta? Arvostan mahdollisia vastauksia, kiitos, danke!

perjantai 18. heinäkuuta 2014

Vastaukset


Eli siis edellisessä postauksessa vinguin lukijoiltani kysymyksiä, vaatimuksia ja niin edespäin. Tässä välissä ehdin onneksi saada postista jonkin verran uusia sarjiksia, joten niiden arvosteluja ilmestyy pian!
Ehdotuksiini con/koirataidemiiteistä tehtyihin raportteihin ja selostuksiin muista keräilykohteistani suhtauduttiin myönteisesti, joten näitäkin on luvassa jossain välissä jos saan hommattua uuden digikameran/kamerakännykän.

Ja sitten ehdotus: olet arvostellut Disneyn 101 Dalmatialaista II - Pikku Kikero Lontoossa, joten miten olisit jos arvostelisit myös ekan osan, 101 Dalmatialaista?
- 101 dalmatialaista ei koskaan ole kuulunut suosikkeihini, sen välttely on ollut ihan tietoista. Jatko-osan arvostelin, koska sain sen joskus joululahjaksi. Mitä olen Huutonetistä katsonut niin ykkösen DVD:t ovat tällä hetkellä myös hemmetin kalliita, joten pitänee löytää tämä netistä jostain hyvällä laadulla.


Pelipuolta et kuitenkaan ole tainnut paljoa käsitellä, tai ainakaan ei muistu mieleeni? Siltäkin puolelta kun löytyy materiaalia, ihan näistä tunnetuista Ookamista ja Nintendogsista tuntomattomampiin Solatoroboon ja Dust: an Elysian Tailiin.
- Pelejä mielelläni toki joskus arvostelisin, mutta suuri ongelma tässä on, että pelaan harvoin ja lähes ainoastaan Pleikkarilla. PC:llä olen aivan liian nakkisormi pelaamaan mitään perus hiirellä klikkailua haastavampaa. Koiraeläinaiheiset pelit hajaantuisivat liikaa eri konsoleille, eikä minulla tietenkään ole aietta ostaa jokaista konsolia vain muutamia koirapelejä varten. Pleikkaripelejä voisin toki arvostella, mutta en omista mitään laitetta, jolla voisi ottaa screenshotteja PS1 ja PS2 peleistä. Harmittavaa kyllä pelit taitavat jäädä blogista.

Ja sen halppis-Balton voisit arvostella (ellei sen aiheuttama aivovaurio ole liian suuri).
- Palaan tämän äärelle yhä uudestaan ja uudestaan enkä pysty katsomaan tätä kuin 5-10 minuuttia kerralla! Yritys on kova, vannon!


Pitäisitkö mahdollisena sitä, että koiraeläinten lisäksi ottaisit blogiin myös kissaeläimistä kertovia sarjakuvia ja animaatioita arvosteltaviksi?
- En. SK suunniteltiin vain ja ainoastaan koiraeläimistä kertovia sarjakuvia ja animaatioita arvostelemaan. Tämän vuoksi en aio arvostella vaikkapa live-action elokuvia, ainut poikkeus oli Bitter Laken arvostelu, koska siinä näyttelijät olivat pukeutuneet fursuitteihin. Myös pelien lisääminen tuntuisi kenties liikaa aiheesta poikkeamiselta. Kissaeläimistä puhumattakaan, blogin idea katoaisi sen myötä. Yleisesti eläinfiktiosta kertovia blogeja on ainakin yksi, Äffän Hammasnurkka. Jos blogissani arvosteltaisiin yleisesti kaikkia sarjoja, missä olisi mitä tahansa eläimiä menettäisin kiinnostukseni nopeasti. Aihepiiri muuttuisi aivan liian laajaksi, enkä millään voisi pysyä perillä niin laajasta aiheesta. Kaikista eläimistä minua kiinnostavat eniten juuri koirat, niiden monipuolisuus mahdollistaa ainekset kaikenlaisiin tarinoihin, eikä kiinnostukseni koiria kohtaan ole vuosien varrella koskaan osoittanut himmentymisen merkkejä. Lukisin mielelläni lisää Hammasnurkan kaltaisia blogeja kaikenlaisista eläintarinoista, joten perustakaa sellainen itse, jos tunnette blogitarjonnassa olevan aukon.


Voitko tehä arvostelun Sherlock Houndista? <:
- Kenties jossain välissä, ostin juuri sarjan boksina, mutta kestää varmasti kauan ennen kuin saan sen katsottua.

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Kysykää miettikää vaatikaa pohtikaa!


Tällä hetkellä minulla ei ole juurikaan arvosteltavaa materiaalia käsissä. Olen tilannut suuren määrän sarjakuvia, mutta ne ovat vielä matkalla (en aio spoilata mitä sarjiksia nämä ovat) ja animaatioita olen laiskistunut katsomaan viime aikoina. Ne sarjakuvat, joita minulla on kotona vielä lukematta eivät ole oikein inspanneet ja niiden lukeminen on ollut melkoista pakkopullaa.

JOTEN tähän väliin voisi olla paikallaan pieni kysymys & vastaus -postaus, jees? Eli te kysytte, ehdotatte, annatte palautetta, whatever ja minä vastaan myöhemmin ilmestyvässä vastauspostauksessa. Mikäli viestejä ei tule tarpeeksi niin en tee erillistä vastauspostausta, vaan vastaan suoraan tämän postauksen kysymyksiin.

Olen leikitellyt, että voisin tulevaisuudessa julkaista blogissa jotain pikaista piirrostutoriaalia, esitellä muita keräilykohteitani, kirjoittaa mahdollisista con- ja koirataidemiiteistä jne. Tällä hetkellä näitä postauksia olisi hankala toteuttaa koska minulla ei ole kameraa (digikamera sanoi poks ja kamerakänny meni hukkaan), mutta hankin sellaisen jossain välissä. Mielelläni kirjoittaisin lisää artikkeleita liittyen koirataiteeseen ja koirasarjakuviin/-animaatioihin, mutta tarvitsen aiheideoita. Myös fanitarinaani liittyen voi toki kysyä jotain, mikäli jokin on epäselvää.

torstai 10. heinäkuuta 2014

Tähän mennessä ilmestyneet arvostelut


ANIMAATIOT
101 dalmatialaista
101 dalmatialaista II - Pikku Kikero Lontoossa
Adam and Dog
Alfa ja Omega
Alpha & Omega 2 - A Howl-iday Adventure
Alpha & Omega 3 - The Great Wolf Games
Balto
Balto II - Pako yli suuren veden
Balto III - Muutoksen tuulet
Balto - Jännittävä pelastusretki
Bolt
Curly - koiranpentu
Dalmatialaiset
Den minste reven
Erämaan kutsu
Fantastic Mr. Fox
Feast
Fruits Basket (2001)
Hopeanuoli
Isle of Dogs
Je T'Aime
Kaikenkarvainen Charlie
Kaikenkarvainen Charlie 2
Kaikenkarvaisten koirien joulu
Valkohammas (2018)
Viidakkokirja
Vuk
Weed
Wolf Children
Jaguar
Kajika
Kaunotar ja Kulkuri
Kawaita Meisou
Kirjeitä koirien maasta
Koirasoturi Gamu
Koiria ja isäntiä
Kun en enää ole täällä
Lad A Dog
Lady and The Tramp (cine-manga)
Lassie
Lycanthropy - Sons of Anubis
Man's Best Friend
Mopsi tuli taloon
Mush! Sled Dogs With Issues
Nanna
Nazi Werewolves From Outer Space
Night of 1000 Wolves
Nikki, Wild Dog of The North
Nordguard - Across Thin Ice
Oliver ja kumppanit
Punahilkka ja Punaisten lyhtyjen metsätie
Rebellion
Red Dog
Red Lantern - The Crimson Divine
Responsibility
Riki
Rocky
Rover Red Charlie
Saraba! Kita no Okami
Senda Violenta
Shirahime-Syo
Shunkashuutou
Sisukas sankari
Stargazing Dog
Sudentaival
Table For Three
Tales of The Fehnnik
Tempest Rising
Tetfol suden poika
The Blackblood Alliance
The Call of The Wild
The Call of The Wild (manga)
The Dog's Days of Summer
The First Wars
The Hollow Earth
The Ice Wanderer
The Illustrated Story of Dogs
Wolvden
Zoo Tycoon Complete Collection


(Listasta saattaa puuttua jotain, koska olen hajamielinen persenaama. Ilmoittakaa jos jokin linkki ei toimi)

torstai 22. toukokuuta 2014

Mistä sarjiksia saa?


Kaikki Suomessa julkaistut teokset tilaan pääosin Huutonetistä käytettyinä, tai sitten uudet julkaisut Adlibriksestä, jossa hinnat ovat halvat ja postikulut voivat olla niinkin vähän kuin 0€. Adlibris on minulle aika uusi löytö, mutta olen tilannut sieltä Weed taidekirjan, jonka hinta oli puljussa alhaisin ja paketti tuli kotiin mielestäni moitteettomasti.

Mutta suomijulkaisujen kohdalla kukaan tuskin tarvitseekaan apua, joten keskitytään ulkomaalaisiin teoksiin joita ei Suomessa ole vielä julkaistu. Ulkomailta tilatessa voi sarjakuvia saada todella halvalla käytettyinä, miksei uusinakin. Monesti itse postimaksut ovat 10-20€:n luokkaa ja itse kirjoja kalliimpia. Kannattaa aina valita se halvin postitusmahdollisuus, sillä kyllä se paketti tulee perille vaikka sitä ei olisikaan laitettu nopeimpaan käsittelyluokkaan.

IndyPlanet julkaisee melkein minkä tasoista amatöörisarjakuvaa tahansa, mutta ainakin heidän taitto ja painojälki on ollut moitteetonta vaikka itse sarjakuvien taso vaihtelee paljon. Lehdet ovat yleensä ohuita, mutta myös halpoja. Tältä firmalta olen tilannut ainakin nämä sarjakuvat: The Rogues, Nazi Werewolves From Outer Space, Virus Rising ja Devia. Viimeisimmän tilauksen ohessa tuli jotain sekaannusta ja sain Tempest Rising -sarjakuvan sijaan jo omistamaani Virus Rising -sarjista. Lähetin tästä e-mailia, mutta firma ei ikinä vastannut siihen. Puljun nettisivut ovat myös monesti epäkunnossa tai sekavat. Tämän vuoksi meni vähän maku firmasta.

Sofawolfilta olen tilannut vain yhden paketin, jossa oli Red Lantern ja Nordguard. Paketti saapui perille hyvissä ajoin, eikä minulla ole firmasta mitään pahaa sanottavaa. Valikoima on melko pieni ja moni tuote on muuallakin myynnissä.

FurPlanetilta olen tilannut Table For Threen, Fred Savagen, Crueltyn ja Initiatedin. Firman valikoima on laaja. Valitettavasti edellisen tilaukseni kanssa oli ongelmia. Pakettia ei näkynyt noin kuukauden odottelun jälkeen, vaikka tilauksen tila oli merkattu lähetetyksi. Kysyin asiasta kaksi kertaa e-maililla, enkä saanut mitään vastausta. Viimeisen viestin jälkeen pari päivää myöhemmin tilaus sitten merkittiinkin uudeksi ja sitten taas lähetetyksi, joten ilmeisesti he lukivat viestini vaikka eivät vastanneet siihen mitään. Sain pakettini lopulta, mutta vastaamattomuudesta jäi huono maku.

RabbitValley myy paljon vanhempia furrylehtiä (toki myös uusiakin julkaisuja), mutta heidän nettisivunsa on vaikea navigoida. Täältä olen ostanut The Dog's Days of Summerin ja Anubis Dark Desiret.

Second Ed myy myös paljon vanhempaa furrymateriaalia, laajan lehtivalikoiman lisäksi joitain artistien vanhoja portfolioita. Hinnat ovat mielestäni melko halpoja, mutta parasta on että postimaksu ulkomaille on aina vain 10 dollaria, ihan sama kuinka paljon ostat. En ole nähnyt puljusta mitään mainoksia tai kuullut siitä kenenkään puhuvan, joten olin hyvin epäileväinen kun tein tilaukseni muutama viikko sitten. Kaikki lehdet tulivat kuitenkin nopeasti perille. Täältä ostin vielä arvostelua odottavat Fang, Claw, & Steel -lehdet, Art Worth Stealing -kirjan, sekä ArtZone -lehdet.

Tavallisista koirista tai ihmissusista kertovia sarjakuvia kannattaa kytätä Ebaystä. Käytettyinä näitä saa hyvin halvalla, jolloin postimaksu on yleensä se pahin piikki. Tuotehakua tehdessä valitse erityisvaatimuksiksi Price + Shipping: lowest first. Tätä varten sinun pitää tietenkin olla kirjautunut sisään sivulle, jotta sivu tietää mikä on postitusosoitteesi. Ebaystä on tullut tärpättyä halvalla sarjiksia sarjoista kuten Beasts of Burden, Rover Red Charlie ja Werewolf the Apocalypse.

Sitten tietenkin Hopeanuoli -aiheista tavaraa myyvät suomalaiset firmat Urumi ja Ginga.fi, sekä ruotsalainen Futagoshop. Näiltä firmoilta en ole tilannut itse mitään, mutta ilmeisesti ovat ihan luotettavia ja valikoimat ovat laajoja.

keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Blogin tilannekatsaus

Täytyy myöntää että olen tyytyväinen kuinka paljon kannustusta olen saanut kirjoittamisen suhteen ja kuinka paljon olen saanut aikaan niin vähässä ajassa. Blogitekstejä on kertynyt reilusti yli sata, vaikka aloitin blogin vain noin puoli vuotta sitten. Harkitsin alunperin perinteistä Ginga-blogia, mutta niitä on vain niin paljon jo ja en uskonut voivani kirjoittaa mitään uutta sanottavaa aiheesta. Silti olen vaivihkaa päätynyt kirjoittamaan sarjasta usein. Olen mielestäni onnistunut tämän blogin avulla täyttämään aukon suomalaisessa blogiskenessä, tätä ennen löysin vain yleisesti kaikkea eläinfiktiota käsittelevän Hammasnurkan ja kuolleen koirasarjisblogi Koiranviran. Älyttömästi kiitoksia kaikille lukijoille ja kommentoijille, tuskin jaksaisin tätä kirjoittaa jos en saisi mitään palautetta.

Virallisia seuraajia blogillahan on vasta 17 (näkyy tuossa liity blogiin -sarakkeessa), mutta blogin Facebook -sivuilla tykkääjiä on tällä hetkellä 54. Vaikea siis sanoa kuinka monta lukijaa blogilla oikeasti on. Blogin voi halutessaan linkittää omille sivuilleen täällä.

Aion tulevaisuudessa kirjoittaa enemmänkin artikkeleita liittyen keräilyyn ja koiratarinoihin, tällä hetkellä ainakin työstän artikkelia suomalaisten koiranettisarjiksien yleisistä kliseistä. Aion myös jossain vaiheessa tehdä jonkinlaisen postauksen lempinartuistani ja -uroksistani, kirjoittaa mistä paikoista ostan arvosteltuja teoksia ja ehkä kirjoittaa blogeista joita itse seuraan. Mietin myös josko viitsisin kirjoittaa tiivistelmän omasta Ginga-fanitarinastani, sekä jos järjestän kesällä taas koiraeläinpiirtäjien miittejä voisin niistä kirjoittaa jotain. Pääpaino tulee toki pysymään arvosteluilla, kuten ennenkin, mutta mielestäni on kivaa syynäillä tätä skeneä vähän syvällisemminkin ja tuoda omia mielipiteitäni esille. Otan vastaan artikkeliehdotuksia!

Alla näkyy tällä viikolla saapuneita lehtiä, joita tullaan syynäämään lähemmin jossain välissä. Animaatioista olen kirjoittanut selkeästi sarjakuvia vähemmän, eikä tähän näytä tulevan muutosta. Yritän kuitenkin ujuttaa animaatioarvostelun aina johonkin väliin.

perjantai 9. toukokuuta 2014

Tuotannossa olevia koiraeläinanimaatioita

Seuraavaksi esittelen uusia lupaavia animaatioita, jotka toivottavasti valmistuvat jossain välissä. Koiraeläintarinoita ei koskaan ole liikaa ja onneksi tekeillä on useampi hyvältä vaikuttava leffa. Kaikki kuvat ovat joko elokuvien konseptitaidetta tai screenshotteja julkaistuista animaatiopätkistä.


Aloitan kierroksen leffalla jota tällä hetkellä odotan eniten, kyseessä siis Dawgtown. Elokuvan kohderyhmä on teinit ja aikuiset, jonka avulla käsittelyssä olevat rankat teemat pääsevät kunnolla esille. Dawgtownin pää-osassa on nuori taistelukoira josta ennustetaan seuraavaa suurta tähteä, mutta koira suunnitteleekin taistelukoirien vapauttamista. Teema on virkistävän erilainen ja toivottavasti melko realistisesti toteutettu. Koirataisteluista melko paljon lukeneena olen hirveän tarkka aiheen suhteen ja vähän harmittaa kuinka elokuvassa laji esitetään ilmeisesti vain mustien ghetto-aktiviteettina. Animaation tyyli on myös saanut paljon vaikutteita katutaiteesta, mikä on itselle pettymys mutta pidän kuitenkin konseptitaiteesta tähän mennessä. Pätkiä itse animaatiosta ei ole vielä julkaistu, mutta tällä hetkellä kaikki yhtiön tekemät varainkeruut netissä ovat onnistuneet hyvin ja mukaan on saatu kyvykkäitä ääninäyttelijöitä ja animaattoreita, joten uskoisin elokuvan valmistuvan muutaman vuoden sisällä.


Jälleen yksi White Fang. Jack Londonin kirjasta on tehty jo monta eri versiota, mutta yksi lisää ei haittaa. Tämä ranskalainen projekti on ollut tekeillä jo vuosia ja välillä oli täysin jäissä, eikä sen tulevaisuus vieläkään ole aivan varma. Toivotaan kuitenkin että se saadaan tehtyä, sillä elokuvan traileri (klik klik) on varsin herkun näköinen. Edellisen tuotantoyhtiön sulkeutuessa White Fangin on ottanut harteilleen nyt Superprod -yhtiö ja julkaisuajaksi suunniteltu jo talvea 2014.


Wolf on ollut ikuisuusprojekti ja olemassa niin kauan kuin muistan. Projektia tehdään täysin vapaaehtoistyönä, kukaan ei saa palkkaa työstään joten projektin edistyminen on ollut erittäin hidasta ja animaation laatu ei vielä ole ihan vakuuttanut minua. Tarinasta en osaa tarkemmin sanoa, mutta virallisen nettisivun mukaan elokuva käsittelee susien vainoa 20-luvun Amerikassa. Kotimainen Lupus on itse asiassa työskennellyt tämän projektin parissa ja ei ihme että hänen Sudentaival muistuttaa paljon Wolfia. Studion julkaisemia animaatiopätkiä voi katsella heidän Youtube-tilissä.


Disneyn uusi projekti Zootopia sijoittuu eläinten asuttamaan maailmaan ilman ihmisiä. Pääosassa olevaa kettua syytetään rikoksesta jota hän ei ole tehnyt ja vastapelurina toimii jänispoliisi. Monet furryt varmasti ilahtuvat tästä elokuvasta, itse en vielä ole vakuuttunut ideasta. Projektista on julkaistu vain konseptitaidetta ja taidan veikata että lopullinen elokuva tehdään *yllätys, yllätys* tietokoneanimaationa. Onneksi ainakin nämä muut uudet lupaukset ovat perinteisiä animaatioita.


The Saga of Rex on ehdottomasti omaperäisin näistä projekteista. Tarina kertoo ketusta joka kaapataan avaruusalukseen. Matkallaan hän tapaa monenlaisia avaruusotuksia ja rakastuu siniseen avaruuskettuun. Tähän mennessä julkaistua, hienolta näyttävää animaatiota voi katsella täällä. Scifin fanittajana tykkään erikoisesta aiheesta paljon. Elokuvasta tulee ilmeisemmin lyhytelokuva, mutta mitäs se haittaa. Hieman naivistinen tyyli tosin hämmentää yhdistettynä scifiin, mutta itse animointi on ihailtavan sulavan näköistä. Dawgtownin lailla TSOR on myös kerännyt varoja netissä faneilta ja onnistunut keräyksissään hyvin.

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Adresseja koira-animaatioiden ystäville


Listaan nyt adresseja, joita toivoisin teidän allekirjoittavan tai edes katsovan läpi. Suomessa on paljon koiraeläintaiteen ystäviä, sen osoittaa jo Hopeanuolen järjetön suosio. Silti monia Suomessa alunperin videokaseteille julkaistuja koira-animaatioita ei ole julkaistu DVD:lle, joitakin teoksia (kuten King Fangia) taas on vuosia rukoiltu Suomeen.

Adressi Viidakkokirja-animen DVD-julkaisusta

Adressi Erämaan kutsulle, King Fangille, White Fangille ja Hashire Shiroi Okamille

Adressi Ginga Densetsu Weed: Orion animen aloituksesta

Adressi Wolf's Rain-animen saamisesta suomitekstitettynä

Adressi King Fang DVD-julkaisusta

perjantai 25. huhtikuuta 2014

Viidakkokirja-sarjakuvien vertailua

Seuraavat skannaukset ovat kummatkin samasta Viidakkokirja-sarjakuvasta, jonka on kuvittanut Al Hubbard. Sarjakuvat kuitenkin eroavat selkeästi toisistaan, sillä ensimmäinen versio on vuodelta 1989 ja väritykseltään erittäin karkea. Useita paneeleita on myös siirrelty ja poistettu 1989 versiosta, jotta sarjakuvasta tulisi lyhyempi. Taustan elementtejä on paljolti pyyhitty pois, ilmeisesti painojäljen selkeyttämiseksi ja värityksen helpottamiseksi. Tämä sarjakuva on julkaistu itsenäisenä lehtenä sarjassa Walt Disneyn klassikot (nro 13).



Seuraavat skannaukset ovat vuoden 2003 kirjasta Samu Sirkka esittää! Aku Ankan joulu, jossa sarjakuva on ilmeisesti viimein julkaistu alkuperäisessä muodossaan ja hienoilla, moderneilla väreillä. Tämä versio on pidempi ja esimerkiksi tämä susikohtaus kestää selkeästi kauemmin.

 

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Kuka olisin Gingassa?


Luettuani tämän postauksen Hopeatiikerissä halusin myös kirjoittaa samasta aiheesta. Yritän pitää Hopeanuoli-aiheiset postaukset minimissä ja mielestäni blogissa on onneksi paljon muuta täytettä ettei tästä muodostu mitään Ginga-blogia.

Netissä Ginga-hahmotestejä on paljon ja olen näitä välillä tehnyt, tuloksina yleensä Riki tai Weed. Riki on koko sarjassa lempihahmoni, mutten todellakaan kuvittele olevani hahmon kaltainen. Weed menee vielä enemmän päin mäntyä.

Sen sijaan pidän itseäni eniten Johnin kaltaisena. John on sarjassa hyvä ystävä lähinnä vain oman omistajansa ja Hopeanuolen kanssa, Hopeanuoleenkin hän suhtautuu varauksella ja oppii ajan myötä ottamaan pennun tosissaan. John kunnioittaa ja kuuntelee vain harvaa, sekä tekee päätöksiä paljon omin päin. Hänen puheessaan on paljon sarkasmia ja piilovittuilua. Hän on huono työskentelemään ryhmissä ja kulkee mieluiten joko omia polkujaan tai on johtotehtävässä. Kaikki tämä pätee minuunkin.


John on hyvin itsevarma ja ylpeä koira, eikä aina muista voimiensa rajoja. Hän ei taistelutilanteessa tunne moraalisia pistoksia esimerkiksi karhunpentujen tai random koirien taposta. Hopeanuoli voi kuitenkin aina luottaa Johniin ja tekee tästä myöhemmin yhden korkea-arvoisimmista sotilaista Oun armeijassa. Mikäli Johnin mielestä hänellä on parempi idea kuin Hopeanuolella hän mieluummin noudattaa omaa suunnitelmaansa, tai sitten tottelee hiljaa mutisten. Muihin kuin ihan lähimpiin ystäviinsä John suhtautuu joko välinpitämättömästi tai ali-arvioiden.

Huonoista puolistaan huolimatta John on äärimmäisen uskollinen, joskin vain niille harvalle jotka hänen mielestään ovat uskollisuuden ansainneet. Hänelle voi uskoa vaativiakin luottotehtäviä. Muita ystäviä hän ei osaa edes kaivata. Hän on melko älykäs, rehellinen, suorasanainen ja kunnianhimoinen, mutta hänen ylpeytensä, uhoamisensa ja ärhäkkyytensä monesti tulee tielle. Moni Oun soturi varmasti puhuu paskaa hänen selän takanaan, mutta päin naamaa harva uskaltaa sanoa hänelle mitään negatiivista. John ei missään nimessä ole paha henkilö vaikka onkin välillä asennevammainen ja pelleilee. Vanhemmiten hänestä tuntuu tulevan kuuliaampi ja kunnioittavampi muita kohtaan, mutta tietynlainen sarkastinen paskiainen silti kuultaa läpi hänen asenteestaan vanhoilla päivilläkin.

Taistelijana hän on lahjakas ja ihmisen kouluttama, muttei kuitenkaan lauman ihan sitä parhaimmistoa ja ei osaa mitään eksoottista erikoisliikettä. Monen taistelun hän voittaa silkalla päättäväisyydellä varsinaisen taidon sijaan.



Kilpailu numero I


Koska minulla on IndyPlanetin mokan takia kaksoiskappaleet Virus Risingin kahdesta ekasta numerosta järjestän blogin ensimmäisen kilpailun. Valitsin palkinnoiksi lehdistäni kuluneimmat versiot, sori. ;D Sarja on arvosteltu tätä edeltävässä postauksessa.

Osallistuaksesi vastaa alempana oleviin kysymyksiin ja jätä jokin yhteystieto millä voin tavoittaa sinut jos voitat. Voittaja arvotaan ja ilmoitan hänelle voitosta yksityisesti, lehdet lähetetään postitse.

KYSYMYKSET

1. Mitä mieltä olet blogista, missä olisi parantamisen varaa?
2. Mitä teosta toivoisit minun arvostelevan tulevaisuudessa?
3. Onko päivitystahti sopiva?
4. Mikä näistä kiinnostaa eniten; tarinat tavallisista koiraeläimistä, ihmissusista tai furreista?
5. Toivoisitko lisää arvosteluja taidekirjoista?
6. Mitä kautta otan sinuun yhteyttä jos voitat?

(Kysymys nro 2:sta varten kannattaa haun avulla tarkistaa onko teos jo arvosteltu blogissa)

Kilpailu päättyy 9. toukokuuta, jolloin arvonta suoritetaan.

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Blogi Facebookissa + linkitys

 
Suola Kuupielessä löytyy myös Facebookissa täällä. Linkitän uudet postaukset aina tuonne, sekä kirjoitan joskus jotain muuta (turhaa) ekstraa mikä ei päädy itse blogiin.

Muistutan myös, että mikäli joku haluaa linkittää blogin sivuillaan se onnistuu täällä.

Kiitos paljon lukijoille, etenkin kommentoijille. Postauksia on kertynyt nyt oli 80 enkä vielä koe kyllästyväni kirjoittamiseen vaikka kirjoitustahti onkin ollut hurja.

lauantai 29. maaliskuuta 2014

Haastevastaus: Hopeanuoli-animen soundtrack uusiksi

 
Koska olen ahkerasti jaksanut kirjoittaa arvosteluita ajattelin tähän väliin tehdä tälläisen hupipostauksen, vieläpä Hopeanuoleen liittyen vaikka aihetta olen tarkoituksella vältellyt blogissa.
Tähdenlento Blogissa haastettiin lukijoita valitsemaan uudet taustamusiikit Hopeanuoli-animen eri kohtauksille, käyttäen vain yhtä artistia/bändiä.

Vaikka U2 on musiikin saralla minulle se ehdoton ykkönen valitsen tähän haasteeseen Depeche Moden. Depeche Mode on tunnettu synkistä, mahtipontisista ja katkerista kappaleistaan joissa on selkeä kasarivivahde, hyvin sopiva valinta Hopeanuolelle siis. Hopeanuoli on aina ollut mielessäni tarina velvoitteista ja uhrautuvaisuudesta ja näen sarjan ehkä masentavampana kuin miksi se on tarkoitettu, mikä tulee varmasti näkymään tässä listassa. Bändillä on myös kappaleita jotka saattaisivat sopia Hopeanuolen harvoihin iloisiin kohtauksiin. Bändin genreksi sanoisin syntikkapopin ja/tai vaihtoehtoisen rockin.

Suurin osa kappaleista on valittu kohtauksiin ajattelematta sanoituksia, sillä olisi turhan vaikeaa löytää kappale joka kertoisi juuri kohtaukseen sopivasta aiheesta ja vielä sopisi kohtaukseen. Hopeanuolessa varsinaista laulua kuului sitäpaitsi hyvin harvoin, joten olen yrittänyt löytää kappaleista riisutut instrumentaaliversiot ilman laulua.

Aloitetaan siis!


BÄNDI: Depeche Mode
GENRE: Syntikkapop/-rock

ALKUTUNNARI: A Question of Time
Tämän biisin sanoitukset eivät sovi sarjaan alkuunkaan, mutta keskittykää siis biisin instrumentaaliseen puoleen. Biisissä on loistava poljento joka vie heti mukanaan ja tästä voisi heti päätellä sarjassa olevan paljon toimintaa. Löysin ihan kelvon instrumentaaliversion, mutta siitä puuttuu tuo kappaleen ihan alku jonka haluaisin olevan tunnarissa mukana samalla kun GNG logo ilmestyy ruudulle.

HOPEANUOLEN SYNTYMÄ: Just Can't Get Enough
Tähän oli aika vaikea keksiä kappaletta, mutta käyköön tämä. Ehkä hiukan turhan hölmö kohtaukseen, mutta voisin kuvitella tämän soivan taustalla kun Daisuke pelleilee Fujin pentujen kanssa ennen kuin varsinainen tarina ja sen verilöylyt alkavat.

RIKIN JA AKAKABUTON TAISTELU: A Pain That I'm Used To
Kappale alkaa räjähtävästi ärjyen, mutta taantuu salamyhkäiseltä ja uhkaavalta tuntuvaan fiilistelyyn, kunnes aina välillä yltyy taas ärjymään hetkellisesti. Kappaleesta kuuluu taistelun epätoivo ja välilliset raivonpuuskaukset, sekä kyseisen taistelun tietynlainen surullisuus, joka puuttuu muista Hopeanuolen taisteluista.

HOPEANUOLEN KOULUTUS: Behind The Wheel
Menevä biisi, joka voisi hyvin soida taustalla samalla kun Daisuke ja Hopeanuoli bodailevat. Ei liian raskaan tai masentavan kuuloinen, joten sopinee koulutuskohtauksiin.

HOPEANUOLI SAA ARVET: Black Celebration
Tämä kohtaus vaatii taas toimintaa ja traagisuutta yhtä aikaa, voitto näyttää toivottomalta kun Daisuke ei saa karhua ammuttua ja Hopeanuoli joutuu yksin tappelemaan karhun kanssa.

FUJIN HYVÄSTELY: Home
Alkaen kohdasta 1:05, sopii mielestäni mainiosti. Kuten monessa muussakin Depeche Moden biisissä tunnelma on taas haikea, mutta tässä kappaleessa on myös kohtaukseen sopivaa lämpöä.

HOPEANUOLI TUNNISTAA RIKIN ISÄKSEEN: The Love Thieves
En löytänyt tästä hyvää instrumentaaliversiota, mutta "kestäkää" Dave Gahanin komeata ääntä. Tässä on rauhallista pohdiskelevaa tunnelmaa ja lämpöä.

HOPEANUOLI LIITTYY SUUREN JOHTAJAN LAUMAAN: Strangelove
Oooh aahhh tässä on menon tunnetta! Rytmi on loistava ja täyttä kasaria. Tulee tunne kuin jotain suurta olisi alkamassa.

TAISTELU TIIKERIVELJESTEN JA MOSSIN KANSSA: John The Revelator
En koskaan ole välittänyt animen keskikohdan jaksoista, jotka keskittyvät Kai-veljeksiin ja Mossiin, mutta heitetään nyt tämä kappale sinne toimintapläjäykseksi.

IGAT JA KOGAT: Jazz Thieves
Igojen ja kogien sodassa oli kummankin puolella niin paljon mätää, että tämä kappale sopii taustalle hyvin. Igoja opastettiin uhraamaan itsensä mikäli sen avulla saataisiin hengiltä edes yksi vihollinen, kogat taas sortuivat kannibalismiin. Tässä biisissä on sopivaa uhkaavuutta ja salaperäisyyttä.

BENIZAKURA: In Sympathy
En ollut varma mitä kohtausta tällä tarkoitettiin, mutta Benizakuran menneisyys, omistajan jättäminen sekä hahmon kuolema ovat kaikki surullisia tapahtumia, mutta arvokkaalle hahmolle sopivasti näitä tapahtumia ei liikaa volloteta. Tämä taustalle siis.

BENIN JA CROSSIN HYVÄSTIT: The Things You Said
Kohdasta 2:00 kohtaan 2:20, haluan ottaa mukaan tuon sisältämän säkeistön "I get so carried away, you brought me down to Earth. I thought we had something precious, now I know what it's worth", koska vaikka Benin päätös lähteä taisteluun Akakabutoa vastaan oli ehkä kunniallinen ja ihailtava teko, uskon silti Crossin olevan salaa katkera kun Ben asetti taistelun pentujen ja puolisonsa edelle.

SUUREN TAISTELUN ALKU: Enjoy the Silence Remix
No eihän mikään DM-listaus olisi mitään ilman Enjoy the Silencea, mutta käytinkin tähän kohtaukseen yhtä siitä tehtyä virallista remixiä. joka on alkuperäistä kappaletta aggressiivisempi ja täten sopiva kohtaukseen. Itse laulun poistaisin tästä, mutta en löytänyt tästä remixistä instrumentaaliversiota.

VOITTO/LOPPU: Precious
En aivan sopivaa kappaletta keksinyt, mutta kyllä tämäkin menettelisi. Melodia on kaunis ja antaa koirille lupauksen paremmasta tulevaisuudesta samalla, kun heidän surun ja voiton tunteensa myllertävät sekaisin.


Tämä oli oikein kiva haaste tehdä, kerrankin haaste, joka oikeasti on HAASTAVA. Jouduin joitain kohtia miettimään pitemmän aikaa, enkä kaikkiin valintoihin ole täysin tyytyväinen. Mutta kun vain yhtä bändiä sai käyttää olen mielestäni onnistunut kohtalaisesti löytämään rajatusta valikoimasta sopivia kappaleita.

perjantai 14. maaliskuuta 2014

Kommentointi avattu kaikille


En tajunnut että kaikki eivät kyenneet kommentoimaan blogiin jos eivät omistaneet jotain tiettyä käyttötiliä esim Google+:ssa tai muuta sellaista. Kommentoinnin pitäisi nyt olla sallittua kaikille.

Haluaisin myös kuulla mielipiteitä blogin ulkoasusta. Luin jostain että valkoinen teksti mustalla taustalla olisi ehdoton ei, koska sitä on hankala lukea? Olen tottunut FurAffinityn tummaan ulkoasuun, joten ei ainakaan minua tämä värimaailma haittaa.

Tulevia arvosteluja ovat muun muassa animet The Dog of Flanders (kuvassa) ja One Stormy Night, sekä paljon länsimaista ihmissusisarjakuvaa. Postista saapui tänään myös Wurrin kolme tähän mennessä ilmestynyttä osaa joiden arvostelua oltiin kovasti toivottu. Arvostelumateriaalia minulla on 20-30 postauksen edestä, mutta enhän tietenkään halua kaikkia niitä etukäteen paljastaa.


lauantai 8. maaliskuuta 2014

Kuka olen?


Mikäli joitain lukijoita kiinnostaa tietää blogin kirjoittajasta niin kerron tässä vähän itsestäni. Lupaan kirjoittaa "kunnon" postauksia pian lisää.

Olen Nara, tällä hetkellä 22 vuotias naaraspuolinen olento Pietarsaaresta. Olen tarhaikäisestä asti piirtänyt koiria ja ne ovat yhä lempiaiheeni, joskin piirtotahti on hidastunut lähes olemattomiin nykyään. Olen taiteen ystävä, mutta hyvin laiska ja saamaton, joten mieluummin tätä nykyä maksan muille että he piirtäisivät hahmojani kuin että tekisin sitä itse. Välillä järjestän ja osallistun taiteilijamiitteihin.

Olin vuoden ammattikorkeassa taidelinjalla, kunnes kyllästyin siihen että jouduin piirtämään kaikenlaista abstraktia paskaa ja kuunnella ahdasmieliseltä opettajalta kuinka "luonnostelen väärin". Loppujen lopuksi oikeastaan haluan vain piirtää realistisia elukoita ja seksikkäitä furryjä kaiket päivät, ei se minua enää häiritse että moisia aiheita eivät taidepiirit arvosta. Ehkä on parempi ettei harrastuksesta tee työtä.

Olen monella taidesivustolla, mutta aktiivinen vain DeviantArtissa ja FurAffinityssä. Päivityksen tarpeessa oleva portfolio löytyy täältä.

Hopeanuolet vuosilta 2007 ja 2010.
Joskus pikkupentuna tehty kuva ja vuonna 2012 tehty kuva.
Minulla on järkyttävä tapa hamstrata kaikkea itselle. Ensimmäinen keräilykohteeni taisi olla manga, sitä lojuu omissa ja äitin nurkissa 400-500 kirjaa. Olen mennyt laskuissa sekaisin ja yritin myydä huonoimpia pois laihoin tuloksin. Nykyään olen paljon vaativampi lukemisieni suhteen, silloin 13-16 vuotiaana tuli innoissaan luettua kaikenlaista Arina Tanemura-tason roskaa.

Lempibändini on U2, siitä on tullut keräiltyä jotain kirjoja, julisteita, erikoisjulkaisuja yms yms, mutta korkeat hinnat ovat hidastaneet intoa. Keräilin myös vähän aikaa X-Filesiin liittyvää tavaraa (kirjoja, figuureita) sekä pieniä koirafiguureita (sillä verukkeella että ne tulevat tulevaisuudessa lapsieni käyttöön, mikäli sellaisia saan). Sota-aiheiset tavarat saavat myös syttymään, etenkin toiseen maailmansotaan liittyvät.

Kun muutin viimein omaan kämppään tajusin viimein että "helvetti, mähän voin nyt ostaa mitä vain sisustukseeni ilman että kukaan mutisee mitään!" Niinpä hetkeksi taksidermiakeräily räjähti käsiin. Kotini on nyt täynnä eläinten nahkoja, kalloja ja kokonaisia täytettyjä eläimiä. Pidän kaikesta alkukantaisesta, siitä huokuu tietynlainen aitous ja rehellisyys.


Kallot ovat koiran, kissan ja supikoiran.

Kierrätyskeskuksesta löytynyt noin 30-luvulta peräisin oleva taulu tuntemattomasta ratsupoliisista. Anteeksi pölyinen taso.
Valitettavasti en suuresta koirainnosta huolimatta ole koskaan omistanut koiraa, haaveissahan se aina on, mutta työttömänä en uskalla koiraa hankkia. Kaksi kissaa löytyy, todella seurallisia tapauksia kumpikin, vaikka selkeitä koirankorvikkeitahan nämä ovat. Tulevat hyvin toimeen vaikka poikia ovat molemmat.

Napalmi (oranssi) tuli kotiin joskus 2013 keväällä, kuulemma oli syntynyt pääsiäisenä joten kohta täyttääkin vuoden. Rusakko (ruskea) on jo 2-3 vuotias ja tuli viime syksyllä minulle toisesta kodista jossa sitä oltiin kohdeltu huonosti, se oli aluksi todella arka ja sen ylähampaat ovat vain surkeat tyngät. Siitä huolimatta se ei ollut saanut edellisessä kodissa muuta kuin kuivanapuja koska märkäruuasta olisi muka tullut ripuli. Omistajat kuluttivat rahansa mieluummin ryyppäämiseen kuin kunnolliseen kissanruokaan tai edes perus rokotuksiin. Moni edellinen kissa heillä oli kuollut kissaruttoon, koska eläinlääkäriin ei uhrattu rahaa. Kyllästyin katsomaan tätä touhua sivusta ja ostin kissan satasella pois. Täällä Rusakko ei enää ole kuivaruokaa suostunut syömään, eikä kyllä ripuliakaan ole märkäruuasta tullut eli selvää paskapuhetta noilta porukoilta.

Napalmi.
Rusakko.
Aloitin kirjoittamaan tätä blogia kun tajusin ettei vastaavaa blogia ole vielä olemassa ja olen aina nauttinut arvosteluiden ja muiden esseiden kirjoittamisesta. Tämä blogi on myös antanut hyvän tekosyyn jatkaa välillä mielettömältä tuntuvaa materialistista sarjisten, taidekirjojen ja DVD:iden haalimista. Muistan kuinka pikkulapsena pidin vihkoja joihin joka elokuvan jälkeen kirjoitin arvostelun kyseisestä leffasta ja joskus piirsin viereen jotain leffaan liittyen. Olen heittänyt nuo vihkot roskiin, mutta muistaakseni makuni on pysynyt yllättävän samankaltaisena leffojen suhteen ja erotin jo pienenä mikä oli massaroskaa ja mikä ei.

Sen vapaa-ajan mitä en kuluta sarjisten ja leffojen katseluun menee monesti netissä lukiessani koirien genetiikasta, jalostuksesta ja historiasta. Olen myös kiinnostunut parapsykologiasta ja kryptozoologiasta, sekä paljon tulee katsottua netistä ateistien ja uskovaisten väittelyitä. Musiikkia on viime aikoina tullut kuunneltua yllättävän vähän, mutta kuten sanottua lempibändini on U2 ja muita ahkerassa kulutuksessa olevia ovat Depeche Mode, Hurts, Robbie Williams, Bruce Springsteen, Rammstein, Billy Idol, Nine Inch Nails ja niin edespäin. Pelaan melko vähän, kotoa löytyy vain Pleikkari 1 ja 2, niihinkin pieni määrä pelejä, näistä suosikkeja ovat GTA - Vice City ja San Andreas, Okami, Digimon World, Silent Hill ja Final Fantasy XII. Tietokoneella pelatessa suurin osa toimintapeleistä on minun nakkisormilleni liian haastavia. Tulikin mieleen että pitäisiköhän laajentaa tätä blogia käsittelemään myös koira-aiheisia pelejä...?

Minulle saa vapaasti tulla höpöttämään jos siltä tuntuu, mutta mikäli selkeää aihetta ei alussa ole muutun varmasti nopeasti hyvin hiljaiseksi. Monesti pelkät "moi hei mitä kuuluu äksdee" viestit ärsyttävät enkä tiedä mitä niihin vastata, joten en vastaa.

Ehdotuksia, risuja ja ruusuja otetaan aina vastaan blogin suhteen.





tiistai 4. maaliskuuta 2014

Miksi en halua kirjoittaa Gingasta?


Joka kerta kun otan vastaan ehdotuksia mitä teoksia arvostelisin seuraavaksi Hopeanuolen ja Weedin perään kyselee vähintäänkin pari henkilöä. Tämä on todella turhauttavaa, älkää ymmärtäkö väärin - Hopeanuoli oli suuri osa lapsuuttani ja yhä tänä päivänäkin innokkaasti seuraan Takahashin uraa, keskustelen Hopeanuoli-foorumeilla ja luen aiheesta blogeja. Mutta Hopeanuoli ja koko Ginga-sarja on Suomessa hyvin tunnettu ja aihe on loppuun kulutettu.

Haluan tässä blogissa esitellä vähän tuntemattomiakin koira-aiheisia animaatioita ja sarjiksia, enkä oikein ymmärrä miksi eniten lukijoita ovat saaneet artikkelini juuri Hopeanuolesta ja Weedistä. Näistä sarjoistahan voi lukea miljoonassa muussakin blogissa? Hyviä pelkästään Gingalle omistettuja blogeja ovat muun muassa Hopeatiikeri, Kaksoissola, Hopeanuolen Tomodachi sekä moni, moni muu. Gingablogeja tuntuu ilmestyvän nykyään kuin sieniä sateella.


Yllä näette tämän hetken luetuimmat artikkelit blogissani. Hopeanuolen ja Weedin lukijakahmaus on huomattavaa. Tämä on vähän hämmentävää yksinkertaisille aivoilleni, miksi ihmiset haluavat lukea teoksista joista on jo kirjoitettu miljoonaan kertaan ja jonka he ovat nähneet miljoona kertaa? Sen sijaan että voitaisiin tutustua johonkin itselle aivan uuteen jännittävään teokseen josta voisi tulla se seuraava suuri suosikki?

Gingaa on myös yksinkertaisesti niin perkeleen paljon. Pelkkä ajatus mangaversioiden arvostelusta heikottaa, sillä Hopeanuolen kohdalla uudestaan pitäisi lukea 18 pokkaria, Weed-mangan julkaisu on Suomessa vielä kesken ja sitä laitosta onkin ilmestynyt kokonaisuudessaan 60 osaa. Sarjat ovat niin pitkiä että ne pitäisi arvostella osissa, Hopeanuoli jakautuisi Akakabuto-osaan ja susi-osaan, Weed useampaan osaan. Erillisiä postauksia tulisi siis todella paljon pelkästään näistä kahdesta mangasta ja jos kirjoittaisin kaikki yhtäaikaa Hopeanuoli dominoisi blogia aivan liikaa. Tahdon kuitenkin kirjoittaa monipuolisesti erilaisista teoksista ilman että yksi tietty teos saa liikaa huomiota.

Aion kuitenkin arvostella nämä mangat jossain vaiheessa, olisin kiitollinen jos niiden perään ei enää kyseltäisi. Nämä teokset ovat kaikille tuttuja ja moni muu on ehtinyt arvostella ne, en usko voivani tuoda tähän soppaan enää mitään uutta ainesosaa. Arvostelen Ginga-sarjoja vähitellen jotta ne eivät peittäisi alleen muita arvosteluja, monipuolisuus on asia jonka haluan blogissa säilyttää.


maanantai 17. helmikuuta 2014

Taidepelikortteja - The Bestiary, Endangered Ark & Pathfinders



Keräilen koira-aiheisten sarjakuvien ja piirrettyjen lisäksi paljon muuta aiheeseen ehkä mutkan kautta liittyvää. Luonto, taide ja luontotaide ovat sydäntä lähellä. Aion aina silloin tällöin esitellä näitä tuotteita mikäli ne liittyvät edes jotenkin koiriin.

Olen aina ihaillut furrypiirien järjestämiä erilaisia projekteja (pelikortit, kalenterit, portfoliot, taidekirjat...) joihin osallistuu useampi mainetta niittänyt artisti luomaan yhden yhteisen kokonaisuuden. Toivoisin tälläisiä projekteja järjestettävän Suomen taidepiireissäkin. Furry-artistien tekemiä (muttei anthro-/furryaiheisia kuitenkaan) taidepelikorttipakkoja minulla on tähän mennessä kolme jotka esittelen nyt.

Otin jokaisesta pakasta yleisen kuvan sekä erikseen kuvasin kaikki pakassa esiintyvät koiraeläimet.


  The Bestiary

Kansi by Tess "Kenket" Garman, närhi by Ingrid "Graywolf" Houwers, norsu by David "Mutley" James, dodo by Roman "Mbala" Zenka, ahma by Angela Cosenzo ja karakali by Foxfeather Zenkova.
Kojootti by Heather "Kyoht" Luterman, harjasusi by Cara Mitten & Ava Jensen (yhteistyö), harmaasusi by Therese "Ailah" Larsson, vaippasakaali by Tess "Kenket" Garman ja punakettu by Dark Natasha.

The Bestiary valmistui vuonna 2006, 33 artistin voimin. Sen teemana ovat sekalaiset eläimet esitettynä symbolisessa, humoristisessa tai hengellisessä valossa. Eläinkirjo on laaja eikä siinä tunnu olevan juuri punaista lankaa (eläimiä on tavallisista ketuista ja hevosista deinonychukseen ja dodoon), mutta kuvia yhdistää kuitenkin että jokaiseen kuvaan on piilotettu kortin numero ja maa (eli pata/risti/hertta/ruutu).
The Bestiary on ollut virallisesti loppuun myyty kauan aikaa, mutta joillain artisteilla voi yhä olla muutamia kappaleita jäljellä. Pakkaa painettiin yhteensä 750.

TÄHDET: ***

Endangered Ark

Kansi by Amber "Vantid" Hill ja Foxfeather Zenkova (yhteistyö),  kultapanda by Luve, aasianleijona by Thornwolf, przewalskinhevonen by Heather Bruton, mustajalkahilleri by Sandra SanTara ja päivägekko by Synnabar.
Punasusi by Christy "Goldenwolf" Grandjean, punakettu by Blotch, dhole by Foxfeather Zenkova, afrikanvillikoira by Blotch ja etiopiansusi by J. L. Hirten.
Tällä pakalla onkin jo selkeämpi teema; uhanalaiset eläimet. Jokereina toimivat yleiset tuholaiset rotta ja kettu. Pakka valmistui vuonna 2009 ja sen tekoon osallistui 20 artistia. Osa myyntivoitoista meni hyväntekeväisyyteen eläimille. Korteissa on hyvä valikoima ikonisimpia harvinaisia eläimiä mutta myös vähemmän tunnettuja (ekosysteemeilleen kuitenkin aivan yhtä tärkeitä) uhanalaisia elukoita. Saatavuus on yhä hyvä virallisella sivulla.

TÄHDET: ****

Pathfinders - The Animal Totem Deck

Kansi by Balaa, skarabee by Thaily, pussihukka by Synnabar, alligaattori by Nara (ei minä), varislinnut by Ingrid "Graywolf" Houwers ja hevonen by Heather Bruton.
Afrikanvillikoira by Heather Bruton, susi by Khaosdog, ihmissusi by Khaosdog, punakettu by Miss Jen, kitsune by Kitsumi, dingo/dhole by Tamen ja koira by Autumn Sunrise.

Toisin kuin kaksi edellistä korttipakkaa Pathfinders ei sovellu perinteiseen pokerin pelaamiseen. Se on pikemminkin tarkoitettu ennustamiseen, joskin en jaksa uskoa kenenkään oikeasti käyttävän tätä muuna kuin koristeena. Pathfinders valmistui vuonna 2008 ja tekoon osallistui 39 artistia (haluan huomattaa että Pathfindersiin osallistunut artisti Nara ei ole minä!). Kortteja on yhteensä 83 ja ne on kuvitettu tyypillisimpien eläintoteemien perusteella. Jostain syystä karhutoteemi tosin puuttuu, vaikka pandat ovat saaneet oman korttinsa. Idea esittää eläintoteemien merkitys ja ominaisuudet korttipakan muodossa on hieno idea ja kuvitus on kaunista, joskin joidenkin taiteilijoiden taidoissa ja piirtämissä asetelmissa on toivomisen varaa. Pakan mukana tulee kaksi kirjanmerkkiä ja CD-ROM jossa on ohjeet pakan käyttämiseen. Pakkaa painettiin 1000 kappaletta ja saatavuus on nykyään huono.

TÄHDET: ****

Rakastan tälläisiä suuria projekteja jotka tuovat artisteja yhteen inspiroitumaan, innostumaan, yhdistymään ja ehkä tienaamaankin. Tälläiset projektit ovat monesti myös opettavaisia. Artisteille ne ovat mukava haaste, sillä vapaa-ajalla tuskin tulee piirrettyä koppakuoriasia, kirahveja ja manaatteja sun muita vähemmän suosittuja eläinaiheita.