NIMI: Dog's Life
VUOSI: 2003
TEKIJÄ: Frontier Developments
KONSOLI: Playstation 2
Oli tylsää, joten rupesin pelaamaan Dog's Lifea uusiksi. No, ei se kauaa jaksanut viihdyttää, mutta ainakin sain tekosyyn kirjoittaa siitä. Dog's Life on jo 15 vuotta vanha PS2 -peli, joka jo ilmestyessään oli vähän ajasta jäljessä ja selkeästi suunnattu nuorille pelaajille. Genrenä on humoristista tasohyppelyä, seikkailua ja minipelien ratkomista.
Pääosassa on maatilalla asuva, huumorintajuinen kettukoira Jake, jonka Daisy -ihastuksen kaappaavat mysteeriset valkotakkiset miehet. Jake haluaa pelastaa Daisyn ja lähtee etsimään johtolankoja mihin narttu olisi viety. Vihjeitä saadaan auttamalla muita ihmisiä ja haastamalla paikallisia koiria erilaisiin minipeleihin. Minipelivoiton jälkeen on mahdollista ohjata toista koirarotua hetken ajan, minkä avulla voi esimerkiksi päästä paikkoihin, joihin Jake ei pääse. Kaikissa näissä rotueroissa ei ole järkeä, esimerkiksi miksi ihmeessä bokserin ote pitää jäällä paremmin kuin kettukoiran? Pelin ensimmäiset kentät sijoittuvat landelle, josta Jake pikkuhiljaa laajentaa reviiriään pikkukylälle, vuoristoon, ja suurkaupunkiin. Juonen edetessä saadaan selville, ettei Daisy ole ainut kadonnut koira ja kaappauksien järjestäjänä on ilkeä kissanruokafirmaa pyörittävä tantta.
Jake ei voi kuolla, mutta koiran kunto huononee jos siihen sattuu tai jos siitä tulee hyvin likainen. Kunnon huonotessa Jake hidastuu ja kuntoa voi parantaa ruualla ja käymällä koirapesulassa pesulla. Ruokaa voi löytää roskiksista, sitä voi varastaa, tai sitä voi kerjätä ohikulkijoilta kivoilla tempuilla. Tämä on ihan toimiva systeemi.
Pelissä on paljon kivoja ajatuksia. Paras näistä on "smellovision", vaihtoehtoinen kameravinkkeli, jota käyttämällä pystyy näkemään hajujälkiä. Hajumaailma on koirille hyvin tärkeä ja sen avulla peli pääsee kunnolla käyttämään hyväksi koirapäähahmoaan. Ylipäänsä koirana kirmaaminen on mukavan erilaista. On kivaa päästä katsomaan asioita koiran vinkkelistä, etenkin kun Jake on ihan hauska hahmo. Minipelit ja erilaiset maastot tuovat mukanaan jonkin verran vaihtelua.
Sitten huonoihin puoliin. Pelin pahin elementti on sen bugiset kontrollit. Kamerakulma heittelehtii kuin vanha juoppo, koira saa milloin mistäkin tälliä ja välillä tuo perhanan rakki ei meinaa hypätä sitten millään. Varsinkin ahtaissa paikoissa sekoilevat kontrollit ovat puhdasta painajaista. Grafiikka on hemmetin alkeellista ja ei juuri parempaa kuin PS1 -pelissä. Ihmishahmojen animaatiot ovat järkyttävän kankeita. Jakea lukuun ottamatta kaikkien hahmojen ääninäyttely on hirveää kuraa. Pelaan peliä englanniksi, mutta siihen saa myös suomidubin, joka on myös huono. Miinusta tulee myös ylenpalttisesta pierukakkahuumorista. Eivät nuo vitsit parin ensimmäisen kerran jälkeen enää naurata.
Pelin suurin haaste on sen kamalat kontrollit. Muutoin peli on hyvin helppo ja uusikin pelaaja pelaa sen 100% läpi 1-3 päivässä. Kun kaikki tehtävät on suoritettu ei pelissä ole mitään mielenkiintoista, jonka vuoksi viitsisi jäädä maisemiin hengailemaan. Jo hyvin humoristinen ja yksinkertaistettu juoni kertoo pelin olevan suunniteltu nuorille pelaajille. Harmi, sillä pelin idea on loistava ja etenkin tuo hajumaailma on saatu mukaan hyvin. Tässä olisi ollut aineksia paljon parempaankin.
TÄHDET: **1/2
Ai, kauheeta! Muistan kun toivoin tämän pelin joululahjaksi ja pidin siitä niin kovin. Nyttemmin vanhemmalla iällä osaa sanoa, ettei se mikään maailman paras peli olekkaan vaikka tiettyä nostalgian huumaa se minulle edelleen tuottaakin. Ainkain saa hyvät naurut sen kankeisuudesta.
VastaaPoistaEräs bugi on myös jäänyt itselläni hyvin muistiin; Saksanpaimenen tasossa kun pitää kiertää jonkun rakennuksen kautta toiseen rakennukseen (jonka ovi on lukossa) että pääset sinne Jakella. Hauskinta tässä on, että voit mennä lukitun oven eteen ulkokautta tiettyyn kohtaan josta koira nappaa ovesta kiinni ja avaa sen, ilman että tarvistee kiertää yhtään kauempaa. Pidemmän aikaan luulin, että tämä oli oikea tapa tehdä tuo tehtävä ja ihmettelin kun kaveri ei tiennyt siitä mitään. Osoittaneet varmaan kuinka rikkinäinen peli on, kun kahdeksan vuotias onnistuu sen rikkomaan. :D
Kuitenkin! Tämä oli kiva postaus. Arvostelusi ovat aina ihanan ytimekkäitä ja hyvin perustelet hyvät ja huonot puolet.
Kiitos kommentista! Ihan kiva pelihän tämä on, ja muistan, kun lapsena ensimmäisen kerran luin siitä pelilehdestä ja niiiin halusin pelin itselleni. Pääsin kuitenkin pelaamaan sitä vasta joskus aikuisuuden tienoilla ja luvassa oli pieni pettymys. Mutta kyllähän tällä aikaa tappaa. Harmi, ettei tälle ole tehty jatko-osaa.
PoistaEn ole edes ajatellut, että pelille olisi jatko-osa mahdollisuutta. Jotenkin pelin loppu vaikuttaa niin ''täydelliseltä'', kun kerrotaan mitä hahmoille sitten tapahtui. Kiehtova ajatus kuitenkin.
PoistaMielenkiintoinen arvostelu, hauska nähdä näitä vähän huonommasta päästä olevia pelejä, nauroin turhan paljon kamerakulman juoppovertaukselle.
VastaaPoistaLisäksi muutes todella myöhäiset syntymäpäiväonnittelut(deviantartin perusteella), aikeena olo tehdä fanarttia Narasta, mutta olin pidemmällä matkalla, joten en kerennyt :/