Petotestit-yritys järjestää ympäri Suomea kaikenrotuisille ja kaikenikäisille koirille avoimia petotestejä, joissa katsotaan miten koira voisi reagoida tavatessaan pedon luonnossa. Testin avulla voi saada myös uutta tietoa koiran luonteesta, sekä onnistunut pedon karkotus voi antaa koiralle lisää itsevarmuutta. Lisätietoa toiminnasta voi lukea Petotestien nettisivuilta. Vaihtoehtoisesti samanlaisia palveluita tarjoaa myös yritys Konekarhu Jokke.
Olin jo kauan sitten käynyt tykkäämässä Petotestien Facebook-sivuja. Tämän ansiosta huomasin, että he olivat tehneet tapahtumasivun Pietarsaaren testipäivälle, joka tapahtuisi 22.5. Tapahtumaa ei sen enempää mainosteltu, enkä olisi huomannut sitä jos en olisi joskus kauan sitten tykännyt heidän sivustaan. Petotestin teko oli kiinnostanut kauan, mutta auton puute oli aina esteenä. Testejä järjestettiin aina jossain kaukana. Bonoa ahdistaa autoilu ja olin aina mietiskellyt, että vaikka saisin kyydin olisi epäreilua viedä autosta jo valmiiksi ahdistunut, mahdollisesti oksenteleva ja ripuloiva koira testiin. Mutta nyt he olivat tulossa minun kaupunkiin ja vieläpä 10 minuutin kävelymatkan päähän!
Sijainti oli siis erinomainen, mutta nyt taas ongelmana oli persaukisuus. Mietin edes taas olisiko minulla varaa pistää 60€ testiin, jota rehellisesti en tarvitse mihinkään, kyse olisi vain uteliaisuuden tyydyttämisestä. Ja valitettavasti piti myöntää itselleni, ettei nyt voi ja kannata hassata niin paljon rahaa. Harmitti paljon, etenkin, kun testejä harvoin järjestettiin kotikulmilla, ja koirakin alkaa olla ikäloppu.
Mutta koska olin merkinnyt olevani kiinnostunut tästä Facebookin tapahtumasivusta osallistuin automaattisesti ilmaisen testin arvontaan. Sain edellisenä iltana tietää voittaneeni sen! Ihan käsittämätön tsäkä! Tässä kaikki tähdet asettui riviin justiinsa oikein, jotta pääsin testiin. Sovittiin aamun ensimmäinen aika, jotta Bono ei ottaisi häiriötä vieraista koirista ja ihmisistä. Paikalla ei valitettavasti ollut Petotestien omaa valokuvaajaa (olin monesti kadehtinut kuinka testeistä julkaistiin hienoja kuvia), mutta sain onneksi erään tutun videoimaan testiä.
Petotesteillä on käytössä neljä kauko-ohjattavaa konepetoa: karhu, susi, ilves ja villisika. Eläimet ovat täytettyjä ja ne on hajustettu aidolla eläimen hajulla, sekä ihan testin alussa koira pääsee nuuskimaan kyseisen eläinlajin paskaa. Valitsin karhun, koska onhan se Suomen pedoista vaikuttavin ja todennäköisesti aiheuttaisi voimakkaimman reaktion. Mitään kettua ja supikoiraa isompaa petoa emme ole tavanneet luonnossa. Isoin tapaamamme elukka on hirvi, ja Bono ei niitä kohtaan osoita mitään pelkoa, haluaisi vaan mennä jahtaamaan.
Bloggerin tiedostokokorajoitusten vuoksi jouduin pätkimään videoita, mutta pidemmät videot ja testin järjestäjän arviot voi katsoa Facebookistani. Postauksen pitäisi olla julkinen.
Ennen testiä järjestäjä jutteli meille ja kyseli koiran taustoista, luonteesta ja mitä toivon testiltä. Testin tarkoitus ei ole missään nimessä pelotella koiraa, vaan jos koira on ahdistunut, niin konekarhu sitten pakenee helpommin, ja jos koirassa on enemmän ruutia niin karhu paineistaa enemmän. Konekarhu käyttäytyy joka koiran kohdalla yksilöllisesti ja testi kestää juuri sen verran mitä sen on järkevä kestää, oli kyse sitten parista sekunnista tai kymmenistä minuuteista. Oman kokemukseni pohjalta sain kuvan, että joka koirayksilö huomioidaan ja järjestäjä olisi aidosti kiinnostunut joka koirasta. Järjestäjä kertoi myös paljon itsestään ja työstään, hänellä ei ollut mikään kiire mihinkään ja hän oli oikein helposti lähestyttävä.
Ihan testin alussa Bono nuuhki karhunpaskalla siveltyä tiiltä. Tosin olin jo aiemmin vahingossa päästänyt sen nuuskimaan sitä, koska luulin ettei siihen oltu vielä laitettu paskaa. Anyway, Bonoa ei tämä haju erityisemmin kiinnostanut. Kyllähän se sitä nuuhki, mutta luopui heti hajusta kun jatkoin kävelyä, eikä väkisin yrittänyt jäädä nuuskimaan tai mitenkään muuten reagoinut eri lailla kuin tavalliseen koiranpaskaan. Arviointiin oli ruksattu "Reaktio hajujälkeen: voimakas & lähtee jäljelle", mistä olen eri mieltä, sillä koira vain seurasi minua, suunta nyt vain sattui olemaan karhua kohti. Verkon takaa, monen metrin päästä arvioija ei ehkä nähnyt tarpeeksi hyvin tässä kohtaa. Heti kun pysähdyin koira myös automaatisesti pysähtyi, eikä jatkanut jäljestystä. Pysähtyessä näytin koiralle ettei kädessäni ollut mitään namia.
Karhun ilmestyessä Bono oli hetken hämillään, sitten terästäytyi ja alkoi haukkumaan. Koko testin ajan Bono käyttäytyi oikein fiksusti. Piti tarpeeksi älämölöä, jotta karhu saataisiin karkotettua, mutta ei turhaan lähtenyt tapattamaan itseään menemällä liian lähelle. Huomasin myös muutamassa kohdassa, että karhun paetessa Bono kääntyi takaisin tulemaan minua päin, eli luuli homman olevan ohi, mutta kun karhu tulikin takaisin niin sitten rähinä jatkui. Bono oli paljon sivuttain, jotta olisi yhtä helppoa lähteä karhua kohti tai karhusta poispäin. Mielestäni koiran toimintakyky oli koko ajan hyvä, vaikka tilanne oli uusi ja jännittävä. Ehkä enemmän ruutia olisi ollut nuorempana, versus nytten kun koira on kohta 10v. Summa summarum, tällä näytöllä koira voisi selvitä oikeasta karhukohtaamisesta.
Ihan lopussa Bonolla selkeästi alkoi epävarmuus nostaa päätään ja se kävi hetken minun takana, mutta kun karhu pakeni niin se lähti sen perään nuuskimaan karhun persusta. Karhun tehdessä näyttävän käännöksen Bono teki nopean väistöliikkeen, mutta jatkoi karhun painostusta. Missään vaiheessa se ei osoittanut merkkejä, että olisi lähtemässä karkuun, vaikka välillä oli epävarmoja hetkiä. Järjestäjä näki nämä epävarmuuden merkit ja juuri oikeilla hetkillä osasi ohjata karhun perääntymään.
Heti testin loputtua Bono oli täysin rento, se ei jäänyt pälyilemään ympäristöä tai muuta vastaavaa. Uhka oli lähtenyt karkuun ja sillä sipuli. Testistä ei jäänyt mitään huonoa vaikutusta, koira oli täysin normaali kun käveltiin kotiin, suhtautui ulkona liikkuviin olentoihin ihan samalla lailla kuin ennenkin, nukkuessa ei ole ollut painajaisia... Uskon, että vähän epävarmalle koiralle voi olla todella positiivinen juttu, jos se omalla toiminnallaan pääsee ratkaisemaan jännittävän tilanteen. Tälläinen jää varmasti koiran mieleen.
Petotesteistä voi olla monta mieltä, monen mielestä ne ovat täyttä humpuukia. Kyllähän koira erottaa pöljän täytetyn elukan oikeasta! Varmaankin erottaa. Mutta miettikää omalle kohdalle jos sinua lähestyisi oudosti liikkuva ruumis. Kyllähän ihmisetkin pelkäävät kauhuelokuvien nukkeja ja kaikille tulisi lirut housuun jos Terminaattori seuraisi perässä. Tälläinen robotti voi olla koiralle oikeaa eläintäkin jännempi asia, koska koiralle voi olla vielä vaikeampaa ymmärtää mistä on kyse.
