Viidakkokirja-sarjakuvien vertailua

Seuraavat skannaukset ovat kummatkin samasta Viidakkokirja-sarjakuvasta, jonka on kuvittanut Al Hubbard. Sarjakuvat kuitenkin eroavat selkeästi toisistaan, sillä ensimmäinen versio on vuodelta 1989 ja väritykseltään erittäin karkea. Useita paneeleita on myös siirrelty ja poistettu 1989 versiosta, jotta sarjakuvasta tulisi lyhyempi. Taustan elementtejä on paljolti pyyhitty pois, ilmeisesti painojäljen selkeyttämiseksi ja värityksen helpottamiseksi. Tämä sarjakuva on julkaistu itsenäisenä lehtenä sarjassa Walt Disneyn klassikot (nro 13).

Seuraavat skannaukset ovat vuoden 2003 kirjasta Samu Sirkka esittää! Aku Ankan joulu, jossa sarjakuva on ilmeisesti viimein julkaistu alkuperäisessä muodossaan ja hienoilla, moderneilla väreillä. Tämä versio on pidempi ja esimerkiksi tämä susikohtaus kestää selkeästi kauemmin.

 

Kaunotar ja Kulkuri (sarjakuva)

NIMI: Kaunotar ja Kulkuri (Lady and The Tramp)
VUOSI: 1984 (suomijulkaisun ajankohta, alunperin julkaistu vuonna 1963)
KUVITTAJA: Al Hubbard

Tämä lyhyt sarjakuva julkaistiin Suomessa ilmeisesti tehostamaan VHS:n myyntiä tai sitten teatterinäytöksen uutta kierrosta. Lehdessä lukee isolla Aku Ankka, eli vissiin on tullut joko ylimääräisenä lehtenä tilaajille, myyty liitteenä tai jotain sinne päin.

Kuvituksesta vastaa Al Hubbard, joka 60-luvulla piirsi myös paljon Pepi -sarjakuvia joista osa on ilmestynyt suomalaisissa Aku Ankoissa ja Nalle Puh -lehdissä. Ilmeisesti myös joissain sanomalehdissäkin lyhyinä strippeinä. Muistan kuinka tarhaikäisenä revin nämä sivut irti lehdistä ja teippasin ne uudeksi kokonaan Pepiä sisältäväksi järkkypaksuiksi vihkohirviöiksi (kunpa omistaisin ne vielä!). Ostin läjittäin divareista Nalle Puh -lehtiä, mutta vain jos niissä oli edes yksi sivu Pepiä, loppu olikin silmissäni roskaa. Pepiä piirtäneistä taiteilijoista Al Hubbard oli selkeästi yksi parhaimmista.

Nostalgiat sikseen. Sarjakuva kertoo elokuvan tarinan pääpiirteittäin, joitain kohtauksia on poistettu tai lyhennetty, joitakin kohtauksia taas ei elokuvassa ole tai ne ovat erilaisia. Kaunottaren omistajien ja muiden ihmisten kasvoja näytetään enemmän kuin elokuvassa. Elokuvassa selvästi pyrittiin näyttämään maailma koiran silmin, jolloin ihmisistä monesti näkyi vain heidän jalkansa tai osa kehoa.

Heti alussa on kohtaus jota elokuvassa ei ollut; Kaunottaren omistajat saavat joululahjaksi ilkeän Saara -tädin muotokuvan joka laitetaan komeroon piiloon. Tämä olisi ollut elokuvassakin hyvä lisä, katsojalle oltaisiin näytetty jo aiemmin kuinka talon väellä oli vähän kränää tädin kanssa. Muista erilaisista kohtauksista voivat kuvat puhua puolestaan:

Kaunotar angstaa vauvan synnyttyä. Tämä olisi ollut hyvä kohtaus myös elokuvassa.

Jalon entisestä urasta näytetään pieni väläys.

Kuonokoppa saadaan paljon simppelimmin irti ja eri eläimellä.

Väritys on aikakaudelle tyypillistä, käytössä ollut väripaletti on rajoitettu ja värien käyttö välillä kummallista. Kulkurin turkin merkit ovat jostain syystä liiloja, välillä jopa pinkkejä! Nykypäivän standardeilla tämä on vähän karu sarjakuva, mutta pidän yhä Hubbardin taiteesta. Hänen tyylinsä on selvästi omanlaisensa mutta tarpeeksi disneymäinen tälle sarjalle. Ääriviivat ovat vaivattoman elegantteja ja koirien anatomia toimii.

Apua Kulkuri olet pinkki!

Mitään muuta lisättävää en oikein osaa sanoa tästä. Ihan kiva pikku rahastussarjis joka ei onneksi ole täysi kopio elokuvaversiosta.

Viimeisessä paneelissa Pepiin viitataan sanalla hulivili, tuskin on sattumaa, että juuri ensimmäisissä Suomessa suomennetuista Pepi-sarjakuvissa Pepin nimi olikin Hulivili.

TÄHDET: **