NIMI: Curly - urhea pikku koiranpentu, tai pelkästään Curly - koiranpentu (Curly - The Littlest Puppy)
VUOSI: 1995
OHJAAJA: Toshiyuki Hiruma
Curly julkaistiin alunperin Suomessa VHS:llä ja on sittemmin myös saanut DVD-julkaisun.... jostain syystä. Curly on Goodtimes Median tekemä, studio on tunnettu melko surkeista animaatioistaan joista suuri osa oli laimeita kopioita esimerkiksi Disneyn klassikkopiirretyistä. Curly kuitenkin taitaa olla yksi harvoista heidän piirretyistään joka ei perustu mihinkään tunnettuun tarinaan (valaiskaa minua jos olen väärässä). Meriitti sekin, kai, mutta taso on silti heikkoa ja tietäisin monta muuta koira-animaatiota jonka mieluummin olisin halunnut DVD:lle (King Fang, anyone?).
Hayleyn isä saa potkut ja perse-aukisen suurperheen on majoitettava lapsensa eri sukulaisilleen sillä aikaa kun isä etsii uutta työpaikkaa. Hayley päätyy tätinsä luokse asumaan. Täti onkin oikea hienohelmainen mulkvisti ja niin on hänen raskaana oleva afgaaninvinttikoira Kreivitär myös. Hayley näkee kuinka koiranpentu hylätään kadulle ja hän ottaa sen huostaansa tädin vastusteluista huolimatta. Kreivitär on juuri penikoinut ja Curlyksi nimetty pentu saa asustella tädin luona vieroitusikään asti, sen jälkeen pennulle on parempi löytyä uusi koti koska täti kammoksuu sekarotuiselta vaikuttavaa rakkipentua. Saako Hayley pitää Curlyn? Koska Hayley pääsee takaisin perheensä luo? Niin jännää (ei)!
Leffa on lyhyt, takakannen mukaan noin 49 minuuttia. Siitä huolimatta mukana on paljon typeriä, pitkäveteisiä kohtauksia, esimerkiksi Curlyn tapaamiset kellarissa rotan kanssa. Rotta heittää muka-hauskaa läppää (en tajunnut yhtäkään vitsiä) ja polttaa sikaria. Tämä ei liity päätarinaan mitenkään, vissiin aika on pitänyt jollain vain saada kulumaan.
Animaation taso on elokuvassa heikkoa. Monia kohtauksia kierrätetään elokuvassa, esimerkiksi loppupuolen rekikisoissa Curly ja Hayley ottavat mittaa saman valjakon kanssa useamman kerran. Kuvakulmat ovat toiminnallisissakin kohtauksissa tylsiä, joko suoraan edestä tai sivusta kuvattuja. Olen huolestunut koirien terveydentilasta, koirien silmänvalkuaiset kun ovat tässä leffassa harmaita tai ruskeita. Curly kuitenkin välillä on ihan söpön näköinen joten tästä plussaa.
 |
| Koirilla on myös ilmeisesti nisät kyljessä. |
 |
| Ihan ymmärrettävää järkyttyä kylkitisseistä. |
Hahmot ovat hyvin yksiulotteisia, Hayley on ärsyttävä kiltti tyttö joka muistaa rukoilla joka yö, puhuu hiljaisella äänellä ja on rasittavan alistuvainen ja kaikin puolin niin HYVÄ ja täynnä pyhää hyvyyttä. Aargh! Nyt vähän särmää hahmoon, kiitos! Yhtä hyvin olisi suomidubbiin voitu nimetä hänet Haileaksi. Enemmän pidin hänen hauskasta karikatyyritädistään joka oli perusteettomalla vittumaisuudellaan jo loistava.
Suomidubbi on melkoista kuraa myös, mutta kukapa tälläiseen liukuhihnaroskaan olisi halunnutkaan panostaa. Dubbauksen kruunavat laulut, joiden naisääni on vähintäänkin omituinen. Ainoastaan tuolla vittupäätädillä on hahmolleen selvästi sopiva ääni, ääninäyttelijällä on varmasti ollut hauskaa nipottavana hienohelmana.
Loppu on ennalta arvattava. Hayley pääsee takaisin perheensä luo (jessus, kuinka monta blondia jäsentä tässä perheessä on? Luovatko he arjalaisarmeijaa?), hän saa pitää Curlyn, Curly voittaa muut kilpailijat rekikisoissa siitä huolimatta ettei sillä ole aikaisempaa kokemusta reen vetämisestä (skeittilaudan vetoa ei voi verrata...) ja totta kai myös ilkeä täti pehmittyy. BLAAAAAH!
Ihan pienimmille tämä on kuitenkin ihan viihdyttävä leffa, muistan itsekin katsoneeni tämän useamman kerran pentuna. Nettiä selaillessa luin muiden kommentteja Curlystä ja ainakin muutamalle tyypille tämä on ollut rakas lapsuuden leffa.
TÄHDET: **
