Balto -lastenkirjat

En ole varma kuinka monta lastenkirjaa tehtiin Baltosta, mutta ainakin nämä löytyivät Amazonista. Kumpikin on tehty Balton ilmestymisvuonna 1995 ja kertoo tarinan hyvin pelkistetysti, jättäen paljon "turhuuksia" pois. Olen hirveän kiinnostunut kaikenlaisista oheistuotteista mitä on myyty lempisarjoistani. Yleensä oheistuotteista, jos siis kyseessä on jokin lasten- tai värityskirja tai muu vastaava, ei löydy mitään uutta materiaalia, mutta aina toivon löytäväni yllättäviä aarteita.

Pienempi Balto the Hero on Angela Tungin sovittama kirjanen, jonka kaikki kuvitukset koostuvat animaation screenshoteista. Kaikki, paitsi yksi kuva ihan lopussa Jennasta ja Baltosta, joka on ollut melko yleinen kuvituskuva Balton oheistuotteissa.

Tarinasta on leikattu hirveästi materiaalia. Esimerkiksi kohtauksia, joissa Balto ja Jenna katselevat revontulia, Balto osallistuu juoksukisaan ja valkoinen susi ilmestyy ei ole otettu ollenkaan mukaan. Kun Balto löytää kadonneen valjakon tarina skippaa paluumatkan vaarat ja näyttää vain Balton saapumisen takaisin Nomeen. Ymmärrän täysin, että pienimmille lapsille lastenkirjaa tehtäessä on hyvä yksinkertaistaa tarinaa, mutta koin itse monet noista poistetuista kohtauksista juuri niiksi tärkeimmiksi kohtauksiksi elokuvassa. Screenshotit ovat myös epäedustavia, hahmot saattavat olla niissä kummallisissa asennoissa, valaistus on huono ja välillä jokin toinen kuva olisi havainnollistanut tapahtumia paljon paremmin. Esimerkiksi alla olevassa aukeamassa kerrotaan kuinka Balto taistelee karhua vastaan ja Jenna ilmestyy mukaan taisteluun, mutta kummassakin kuvassa näytetään vain Baltoa.

Jane B. Masonin Balto the Movie Storybook (koko nimeä ei näy kannessa, mutta lukee kirjan selässä) on hieman laadukkaampi tekele, vaikka siinä käytetään useaa samaa screenshottia kuin edellisessä kirjassakin. Sivuja on enemmän, jolloin tarinaa voidaan puida hieman syvällisemmin, joskin yhä monia kohtauksia puuttuu tai niitä on muutettu. Tässä kirjassa olikin hieman uusia ääriviivakuvituksia. Ne olivat hyvin yksinkertaisia, mutta kuitenkin itselle ihan uutta kamaa. Mukana oli myös sama Jenna (tässä värivirheinen) kuin edellisessäkin kirjassa, mutta tässä hänet on laitettu samaan kuvaan Rosien kanssa.

Mielenkiintoisesti kumpikin kirja jättää valkoisen suden pois. Kenties jotta kohtauksella olisi suurempi vaikutus teatterissa, vaikka olisikin jo lukenut kirjan? Tässä kirjassa kuitenkin valkoinen susi on korvattu elokuvan alussa esiintyvällä susilaumalla. Balton raahatessa lääkelaatikkoa rotkon pohjalta susilauma pysähtyy katsomaan häntä ja ulvoo kannustukseksi. Kohtauksesta kuitenkin puuttuu syvällisempi pohdinta Balton identiteetistä. Tälläinen kohtauksien uudelleen järjestely on kiinnostava ratkaisu, enkä oikein ymmärrä miksi niin on päädytty tekemään.

Painavin syy miksi hankin nämä kirjat ovat yllä olevat screenshotit Rosiesta ja hänen isästään. Sama screenshot esiintyy kummassakin kirjassa, mutta sitä ei näy elokuvassa. Kyseessä on poistettu kohtaus, josta vähintään kaksi yksittäistä framea tehty loppuun asti. Kohtauksen storyboard löytyy täältä. Kohtauksessa Steele hyppää tynnyrin päälle, saa sen vierimään kohti Baltoa, joka väistäessään kompastelee Rosien isän kaupan edessä. Mies ajaa Balton luudalla pois Rosien yrittäessä puolustaa Baltoa. Toinen mysteerinen frame tästä kohtauksesta löytyy jonkin DVD-julkaisun kohtausvalikosta, ainakaan omassa DVD:ssäni tätä valikkoa ei ole, mutta Balto on julkaistu Suomessa jo useamman kerran, joten ehkä valikko löytyy jostain suomijulkaisusta. Elokuvan ohjaaja Simon Wells kertoi fanihaastattelussa ettei kohtausta haluttu ottaa mukaan koska se olisi vienyt turhan paljon aikaa ja elokuvassa saatiin jo muutenkin näytettyä kuinka Balto on ulkopuolinen. Hän antaa myös ymmärtää ettei poistettuja kohtauksia koskaan tehty valmiiksi, joten tästä kohtauksesta tuskin on enempää valmista materiaalia olemassa. Voi miten kutkuttaisi nähdä tuo kohtaus oli miten puolivalmis tahansa.

Balton valkoinen susi

Ensimmäisen Balto -elokuvan yksi muistettavimmista kohtauksista on tapaaminen mysteerisen valkoisen suden kanssa. Koirasusi Balto on elokuvan ajan tuskastellut elämäänsä ulkopuolisena, hänellä ei ole paikkaa koirien taikka susien joukossa ja hänet on kasvattanut pennusta lähtien Boris -hanhi. Nomen lapset ovat kurkkumädän kourissa ja lääkettä hakemaan lähtenyt valjakko on kadonnut. Balto löytää valjakon, mutta epäonnisten tapahtumien jälkeen lääkelaatikko päätyy rotkon pohjalle. Balton ollessa luovuttamassa hänen eteensä ilmestyy kookas valkoinen susi, joka rohkaisee Baltoa ulvomalla ja katoaa sitten yhtä mystisesti kuin ilmestyikin, joskin kohtaus ei suoraan osoita suden olevan yhtään sen maagisempi kuin tavallinen susi. Elokuvan fanit ovat paljon spekuloineet olisiko tämä susi ollut Balton toinen vanhempi, kenties sama susi kuin jatko-osan Aniu.

Balton vanhempia ei näytetä ollenkaan ensimmäisessä elokuvassa, hänen kerrotaan olevan puoliksi susi, mutta ei ole varmaa kumpi vanhemmista oli susi ja mitä heille on tapahtunut. Jatko-osassa Balto etsii karkuun lähtenyttä tytärtään ja matkalla häntä ohjaavat yliluonnolliset voimat. Elokuvan lopussa maaginen valkoinen susi ilmestyy hänen eteensä ja kertoo olevansa Balton äiti, Aniu. Elokuvassa villien susien johtaja näkee Aniun unissaan ja Aniu on selkeästi jonkinlainen oraakkelimainen henkiolento susille. Aniu on ulkonäöltään tarpeeksi erilainen (ei mustia korvan kärkiä, erilaiset silmät, silmien ympärystö valkoinen) ensimmäiseen valkoiseen suteen verrattuna, joten en itse koe näitä samoina hahmoina, vaikka jatko-osan tekijät olisivatkin tarkoittaneet heidät samaksi henkilöksi. Aniu on naaras ja ensimmäinen valkoinen susi on mielestäni selkeästi uros, joskin hänen sukupuoltaan ei mainita. Hahmojen kokoero on myös huomattava. Aniu näyttäisi olevan saman kokoinen kuin Balto tai vain hieman suurempi, nimetön susi taas on selkeästi suurempi.

Ensimmäisen osan valkoinen susi

Aniu

Balton molemmat jatko-osat on ohjannut Phil Weinstein. Fanihaastattelussa hän kertoo Aniun olevan sama susi kuin alkuperäisen Balton valkoinen susi. Tämän haastattelun mukaan Weinstein ei suunnitellut mitään Balton isää varten. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että alkuperäisen elokuvan tekijät olisivat tarkoittaneet valkoisen suden olleen Baltolle mitään sukua. Simon Wells, Balto 1:n ohjaaja, kertoo haastattelussaan uskoneensa Balton äidin olleen rekikoira ja isän susi. Tämä kuulostaa todennäköisemmältä kuin ajatus susiemosta, sillä luulisi susiemon kasvattavan pentunsa luonnossa. Jotenkin Balto kuitenkin päätyi elämään kaupungin laitamille. Itselleni kävisi järkeen jos koiraemo olisi synnyttänyt puolisusia ja koiran omistaja olisi hylännyt pennut. Samaisessa haastattelussa Wells viittaa valkoiseen suteen uroksena ja kertoo: "Halusimme pitää sen mystisenä ja tulkinnanvaraisena - onko tämä todellinen tapahtuma vai jonkinlainen Balton hallusinaatio? Nämä olivat syitä joiden vuoksi emme antaneet valkoiselle sudelle puhetta tai mitään tapaa selitellä itseään. Kenties susi on Balton sisäinen ääni, joka kehottaa Baltoa ryhdistäytymään ja hyödyntämään häpeämäänsä puolta - ainakin tuon merkityksen Balto ottaa kohtaamisesta, oli se sitten todellinen kohtaaminen tai ei." Ensimmäisessä Baltossa Steele (Kiilu) kiusaa Baltoa sanomalla hänellä olevan viesti Balton äidille ja alkaa sitten ulvoa. Luin kommentin, jossa tämän uskottiin olevan todiste Balton äidin olleen susi, eli Steele matkisi Balton äitiä, mutta pilkkauksen voi tulkita toisinkin. Ehkä Steele matkiikin Balton isää, joka ulvoa lurittelee Balton äidille.

Aniun tarkoitus on ilmeisesti olla muinainen susien palvoma henki, joka neuvoo susia heidän unissaan. Vaikka ensimmäinen Balto otti jo suuria vapauksia faktojen suhteen menee Aniu Balton äitinä jo liian pitkälle. Balton ollessa oikea historiallinen hahmo ei hänestä pitäisi tehdä yliluonnollisen hengen poikaa. Alkuperäinen valkea susi oli omasta mielestäni visuaalinen näkymä Balton ajatuksista hetkenä jolloin hän viimein hyväksyi susipuolensa, sillä olisi ollut aika ponnetonta vain kuunnella hahmon ristiriitaisia ajatuksia tämän maatessa maassa. Balto kutsuu Aniuta äidikseen (ja Aniu häntä pojakseen), mutta kenties tämän voisi tulkita niin, että Aniu on kaikkien susien äiti?

Loppujen lopuksi itselleni alkuperäisen elokuvan tekijöiden suunnitelmat merkitsevät enemmän kuin mitä jatko-osissa on keksitty, etenkin Balton kohdalla, jonka jatko-osat ovat suoraan DVD:lle julkaistuja halpatuotantoja, joihin ei selkeästi laitettu paljoa vaivaa. Balto 2:n tekijät tahtoivat Aniun olevan sama susi kuin ensimmäisessä Baltossa, siitä huolimatta, että hahmo näyttää erilaiselta. Pitää kuitenkin muistaa, että jatko-osista löytyy muitakin huolimattomuuksia. Henkilökohtaisesti en tätä perhesuhdetta hyväksy faktaksi, kyseessä on lähinnä tunnesyy sillä yliluonnollisen olennon tunkeminen Balton emoksi tuntuu typerältä juonenkäänteeltä ja tämä on ristiriidassa ensimmäisen Balton tekijöiden mietteiden kanssa. Jokainen kuitenkin päättäköön itse mistä totuuden versiosta tykkää, sillä oikeaa vastausta tähän ei ole.

 ©Amblimation. Lähde.

Off-topic: Haikeus ja sen vaikeus

Laitan tämän tekstin jump breakin alle, jotta se ei hirveästi häiritse niitä lukijoita, joita aihe ei kiinnosta. Tämä teksti ei käsittele ollenkaan blogin normiaiheita, mutta koen tarvetta kirjoittaa tästä eikä minulla ole toista blogia, johon voisin tämän tunkea. Teksti on hyvin hajanainen ja hyppii puolelta toiselle, sillä kirjoitan sitä lähinnä terapiamielessä enkä suunnitellut mitään etukäteen.

Anubis Dark Desire Anthology

Kansi by Dark Natasha & Blotch

NIMI: Anubis Dark Desire (Anthology)
VUOSI: 2015
TEKIJÄT: Useita

Tätä kirjaa varten kerättiin varoja Kickstarter -kampanjan avulla ja olen huhtikuusta lähtien odotellut kirjan valmistumista. Ja täytyy sanoa tämän olevan odotuksen arvoinen! Kirja on aivan älyttömän laadukas, paksu ja hyvän näköinen. Kyseessä on siis kokoelmakirja, joka sisältää 19 tarinaa, jotka on aikaisemmin julkaistu vuosina 2002-2008 ilmestyneissä Anubis Dark Desire -lehdissä. Mukana on myös kaksi uutta sarjakuvaa, sekä yksittäisiä kuvituksia (kuten kannet) ja pientä triviaa hahmoista. Parhain juttu kirjassa on uudet värit. Kaikki sarjakuvat ovat nyt upeissa väreissä, sillä alunperin ne ilmestyivät mustavalkoisina. Kuvitus oli jo valmiiksi hyvän näköistä, mutta väritys tuo tarinoihin aivan uuden ulottuvuuden. Skannaukset tässä postauksessa ovat aika kökköjä sillä tappelen uuden skannerin kanssa.

ADD koostuu lyhyistä eroottisista tarinoista, jotka saattavat liittyä toisiinsä löyhästi, mutta niitä voi hyvin lukea erikseen missä järjestyksessä tahansa (tai skipata osan jos sisältö ei miellytä). Kaikki tarinat liittyvät jotenkin Egyptin mytologiaan, mutta voivat sijoittua nykyaikaankin. Jotkin hahmot esiintyvät tarinoissa useamman kerran, kuten leikkisästi kinastelevat sakaalit Duamutef ja Khaybat ja Anubista nöyrästi ihaileva kissa. Itse Anubis on jokaisen artistin käsissä hieman erilainen.

by Dark Natasha

by Heather Bruton

by Diana Harlan Stein

En itse viitsisi tälläistä materiaalia kutsua pornoksi, sillä sanalla kun on niin arvoa alentava vaikutus. Tarinoissa on mukana hyvä annos muinaisen Egyptin mystiikkaa ja vaikka lukijalle anteliaasti näytetään paljasta pintaa touhu on kuvattu mässäilemättä. Mukana on heteroilua, homoilua, lesboilua, ristiinpukeutumista ja ihmisiäkin, eiköhän jokaiselle löydy jotain kiinnostavaa. Mitään erikoisempia fetissejä ei ole luvassa. Kohtaukset ovat usein unenomaisia ja piirroksista löytyy paljon symboliikkaa ja tulkinnan varaa. Vaikka tähän aihealueeseen saisi liitettyä paljon synkkyyttä, väkivaltaa (onhan Anubis kuoleman jumala) ja orjien kaltoinkohtelua on tarinoissa menty mieluummin kepeään ja humoristiseen suuntaan.

by Diana Harlan Stein

by Michele Light

by Dark Natasha

Mukana on materiaalia Dark Natashalta, Heather Brutonilta, Terrie Smithiltä, Sara Palmerilta, Michele Lightilta ja Diana Harlan Steinilta. Alkuperäisissä lehdissä oli muutama muukin vieraileva taiteilija, mutta muiden materiaali ei ollut ainakaan muistaakseni juuri mistään kotoisin, joten ihan hyvä päätös ottaa mukaan vain laadukkaimmat teokset. Michele Lightin osuus on pienin yhdellä sarjakuvalla ja yhdellä yksittäisellä kuvalla, hänen tyylinsä on hyvin söpöilevä, mutta sopii kuitenkin näin pienenä määränä mukaan. Sara Palmerin tarinat ovat viihdyttäviä, hänen piirrosjälkensä vaan tuppaa olemaan turhan suttaista välillä. Terrie Smith on ihan jees. Diana Harlan Stein tekee erittäin omaperäistä ja nättiä jälkeä, vaikka välillä hahmojen ilmeet ovat outoja ja asennot jäykkiä. Omasta mielestäni heikoin lenkki on Heather Bruton laatikkokuonoineen, derppaavine ilmeineen ja sottaisine väreineen. Bruton turhauttaa minua suunnattomasti, sillä olen nähnyt häneltä paljon vanhoja huolellisesti tehtyjä teoksia, mutta nykyään hän tuntuu hutaisevan kaiken. Kirjan paras anti tulee Dark Natashalta, jonka kuvitus on aina yksityiskohtaista, realistista ja unenomaisiin asetelmiin on monesti nähty paljon vaivaa. Siis katsokaa nyt tätäkin (*osoittaa alla olevaa kuvaa*), aivan järjettömän upeaa jälkeä! Dark Natashan sarjakuvissa ei monesti puhuta ollenkaan, vaan taiteilija osaa näyttää kuvillaan kaiken tarpeellisen.

by Dark Natasha

Kickstarter -kampanjan mukana tulleita tarroja, näitä ei tietääkseni tule enää normitilauksen mukana.

by Dark Natasha

Olisin mielelläni maksanut pelkistä Natashan töistä, suhtauduin muiden artistien teoksiin lähinnä kivana bonuksena vaikka mielelläni niitäkin katsoin. Kirja on tosiaan hyvin paksu, yli 180-sivuinen ja kokonaan väreissä. Rahoille saa todellakin vastinetta. Painojälki on pääasiassa hyvää. Muutama sarjakuva on vähän suttuisen ja suurennetun näköinen, mutta tämä on anteeksi annettavissa kun ottaa huomioon uudelleen väritetyn materiaalin olevan hyvin vanhaa ja taiteilijoilla ei välttämättä ollut alkuperäisiä sivuja enää tallessa. Pari tarinaa on painettu turhan tummaksi. Tätä suurempaa moitetta on kuitenkin hirveän vaikea löytää kirjasta. Lopussa olevat hahmoesittelyt olivat mielestäni turhia, mieluummin olisin lukenut artistien esittelyitä ja mietteitä, mutta ihan kiva kun jotain ekstraa on väsätty mukaan.

Kerta kaikkiaan upea kirja! Rakastan tälläisiä furrymaailman suurprojekteja, joissa on mukana monia lahjakkaita artisteja. Harmittaa kuinka seuraamani Werewolf Calendar ja Anthro Calendar kumpikin ovat nyt lopettaneet toimintansa, mutta kiva tietää, että tämä kirja ainakin on menestynyt hyvin. Toivottavasti vastaavia projekteja siis järjestetään lisää.

Kirjan voi tilata Sofawolfilta.

TÄHDET: *****

by Terrie Smith

by Heather Bruton