One Stormy Night

 

NIMI: One Stormy Night (Arashi no Yoru Ni)

VUOSI: 2005
OHJAAJA: Gisaburo Sugii

Olin nähnyt tämän elokuvan jo aiemminkin, mutta päätin katsoa sen uudelleen kaverin kanssa ennen arvostelua. One Stormy Night on melko tunnettu anime koirataidepiireissä, mutta Suomessa sitä ei ole julkaistu DVD:llä. Elokuva on kuitenkin helppo löytää netistä, jopa suomiteksteillä varustettuna.

Tarinan päähahmoina toimivat vuohi Mei ja susi Gabu. Myrskyisenä yönä kumpikin päätyy etsimään suojaa samasta vajasta. Pimeässä he kuulevat vain toistensa äänet, eikä kumpikaan haista toisen hajua (muistaakseni koska kummallakin on nuha). Kumpikin päättelee toisen olevan saman lajin edustaja. Yön aikana Mei ja Gabu puhuvat toisilleen pidemmän aikaa ja päättävät tavata uudelleen vajan luona seuraavana päivänä. Uusi päivä koittaa ja päivän valossa totuus paljastuu heille. Mei ja Gabu eivät anna lajierojensa häiritä heitä, vaan viettävät aikaa yhdessä harva se päivä. Pian heidän laumansa saavat kuitenkin vihiä epänormaalista ystävyydestä ja näyttää siltä, että kaksikon ystävyys on tuhoon tuomittu.

One Stormy Nightia on monesti verrattu Ringing Belliin. Mielestäni nämä elokuvat eivät kuitenkaan ole kovinkaan samanlaisia. Kummassakin toki susi on jonkinlainen ystävä saaliinsa kanssa, tässä elokuvassa vuohen ja Ringing Bellissä pässin kanssa. Kuitenkin elokuvien tunnelmat ovat erilaisia (Ringing Bell on paljon synkempi) ja tarinat loppuvat täysin eri tunnelmissa. Ringing Bellissä pässi ystävystyy suden kanssa koska haluaa hänen treenaavan hänestä taistelijan, jotta pässi voisi jonain päivänä tappaa suden. Vaikka Chirin -pässi selvästi kiintyy susiopettajaansa en näe heidän suhdettaan kunnollisena ystävyytenä. Sen sijaan Mei ja Gabu ovat ystävyksiä keskenään vilpittömästi. 

Ennemminkin vertaisin One Stormy Nightia Topi ja Tessuun. One Stormy Nightissa Mein ja Gabun ystävyydessä on samanlaisia homovivahteita kuin Topin ja Tessun suhteessa, etenkin kun Gabu kirjaimellisesti kuolaa tuijottaessaan Mein heiluvaa persettä. Gabun on tietenkin tarkoitus nähdä Mein kankku herkullisena ruokana, mutta aikuisen silmin on vaikea päästä tuon seksuaalisen aspektin ohi. Nämä elokuvat voi halutessaan ottaa vertauskuvina yhteiskunnan vastahankaisesta suhtautumisesta homoihin tai muuten erilaisiin tyyppeihin.

Juonellisesti One Stormy Night yllättää useassa kohtaa, eikä tyydy olemaan vain harmiton söpöilytarina. Varsinkin loppupuolella tarinasta löytyy paljon särmää ja pienimmät katsojat saattavat järkyttyä yllättävän väkivaltaisista kohtauksista kaiken söpöilyn jälkeen. Kaikesta hyvästä huolimatta elokuva kärsii selkeästä ylipituudesta. Elokuvassa kulutetaan turhan paljon aikaa siihen kuinka Gabu meinaa ja taas ei meinaa syödä Mein. Hahmojen ystävystyminen on elokuvan heikointa antia. Hahmot höpöttävät toisilleen kauan, eivätkä heidän puheensa ole oikeasti kovinkaan kiinnostavia tai syvällisiä. Onneksi pian mukaan saadaan mielenkiintoisempaa juonta kun päähahmojen laumat saavat tietää hahmojen ystävyydestä. Gabun ja Mein lähtiessä yhdessä etsimään uutta asuinpaikkaa juoni muuttuu varsin jännittäväksi. Loppupuolen lumiset vuoret olivat vaikuttavan näköisiä ja luonteva tapahtumapaikka koetella hahmojen ystävyyttä. Myönnän itkeneeni. Ylipituus vaivaa kuitenkin kiintoisaa loppupuoliskaakin. Useampaan otteeseen luulin elokuvan päättyvän tiettyyn juonenkäänteeseen, jossa lopetus tuntui luontevalta. Sen sijaan elokuva jatkuikin. Viimeinen juonenkäänne Gabun muistinmenetyksestä tuntui jo täysin turhalta. Välillä mukana on myös turhaa sähellystä, mikä rikkoo muuten rauhallisesti etenevän elokuvan tunnelman.

.

Animointi elokuvassa on erittäin kaunista ja omaperäistä. Taustat ovat hyvin realistisia, yksityiskohtaisia ja animoitu huolella. Itse hahmot sen sijaan ovat piirretty hyvin omaperäisellä tyylillä, heidät on väritetty lähes suttaisella tavalla ja ruumiin ääriviivoja on välillä vaikea erottaa erikoisen värityksen vuoksi. Tämä ei kuitenkaan haittaa, hahmot ovat silti hienon näköisiä ja heidän liikkeensä ovat luontevia. Elokuvan eläimet liikkuvat osan ajasta normaalisti, mutta aina välillä nousevat kävelemään takajaloilleen ihmismäisesti ja voivat tarttua esineisiin käpälillään. Yhdistelmä toimii hyvin.

Suosittelen katsomaan, mikäli tämä on jostain syystä jäänyt väliin. Elokuva on melko pitkä ja alku on vähän haparoiva, mutta etenkin loppupuolella elokuva muuttuu hyvin kiinnostavaksi.

TÄHDET: ****