lauantai 25. marraskuuta 2023

Teddy R, koulutettu "susi"


Etsiessäni kaikenlaista materiaalia historiallisista koirasusista törmäsin Teddy R:n tapaukseen. Tätä koiraa väitettiin puhtaaksi sudeksi ja se sai osakseen paljon julkisuutta. Itselleni on pieni mysteeri miten tämä koira on mennyt läpi sudesta, sillä kuvien perusteella se oli selkeästi koira, ei välttämättä edes koirasusi. On toki täysin mahdollista, että siinä olisi voinut olla tippa suden verta mukana. Tämä koira oli kuitenkin kiinnostava tapaus, oli siinä mitä verta hyvänsä, joten käydään läpi mitä tietoa Teddystä on jäänyt elämään jälkipolville. 

Teddy R, joka oli nimetty presidentti Theodore Rooseveltin mukaan, oli Illinoisin osavaltiosta peräisin olevan professori W. H. Southworthin omistama koira. Southworth väitti Teddyn olevan LaSalle Countyn lammasvarkaista polveutuva susi, jonka hän oli kaapannut pentuna ja kasvattanut metsästyskoirien joukossa. Teddyllä oli ollut myös kaksi sisarusta, mutta vain Teddy oli koulutettavissa. Southworth opetti sille paljon temppuja ja käytti sitä myös metsästykseen.

Tri County Press -lehti vuodelta 1903 kuvaili yhtä Teddyn metsästysretkistä. Lumisena ja aurinkoisena tammikuun päivänä kaniinimetsälle lähti yhdeksän miestä, mukanaan kolme koiraa, kolme haulikkoa ja kolme frettiä. Koirakolmikko koostui "kesytetystä sudesta", spanielista ja greyhoundista. Fretit laskettiin rautatien vieressä oleviin kaninkoloihin, joista saatiinkin heti kolme kania. Tämä oli turhankin helppoa. Ensimmäinen oikea jännitys saatiin kun kani otettiin elävänä kiinni ja päästettiin vapaaksi avaralla pellolla. Koirat päästettiin irti, ja kani oli tuskin ehtinyt juosta sataa metriä kun Teddy R sai sen kiinni ja kantoi sen isännälleen. Nälkäisen koiran annettiin syödä kani, jonka se söikin ilomielin aloittaen päästä, eikä jättänyt jälkeensä yhtäkään luuta taikka karvatupsua. Tämän jälkeen fretti ajoi kanin ulos kolosta, jolloin koirat jälleen syöksyivät saaliin perään. Jälleen Teddy R tavoitti kanin ensimmäisenä ja toi sen elävänä omistajalleen, jolloin kaniparka vapautettiin uudestaan, vain jäädäkseen taas Teddyn hampaisiin. Päivän päätteeksi kaneja oli saatu kiinni yhteensä seitsemäntoista, joista kolme yhä elävää aiottiin säilyttää elossa seuraavaa hupiretkeä varten.

Muutamaa päivää myöhemmin miehet olivat jälleen kanijahdissa. Tällä kertaa Southworth järjesti kilpailun, jonka palkintona oli viisi dollaria. Voittajakoiran kuuluisi ottaa kaniini kiinni ja tuoda se omistajalleen, ennen kuin susi ehtisi napata kanin. Kisassa oli mukana kolme koiraa ja Teddy. Yksitellen kaksi kania päästettiin irti ja kummallakin kerralla Hunter-mastiffi otti ne kiinni, mutta koiran koulutus pilasi sen voiton, sillä Hunter oli opetettu kanin tapettuaan pudottamaan se maahan. Silloin Teddy singahti kaappaamaan raadot ja toi ne omistajalleen. 



Teddy loisti myös kettu- ja susijahdissa. Sen sanottiin olevan lauhkea ja älykäs, mutta etenkin susia jäljittäessään siitä tuli raivoisa peto ja sen väitettiin olevan parempi kuin mikään ajokoira. Southworth oli niin varma koiransa kyvyistä, että halusi lahjoittaa sen presidentti Rooseveltille, joka aikoi lähteä susimetsälle. Presidentti kuitenkin kieltäytyi kunniasta. Hassua kyllä, Southworth oli jo pari vuotta aiemmin, vuonna 1901, yrittänyt myydä koiran näyttelijä Sarah Bernhardtille. Hintana olisi ollut 300 dollaria. Pariisilainen näyttelijätär oli saapunut Chicagoon ja oli kuulemma ollut kiinnostunut tapaamaan koulutetun suden, mutta Southworth ja Teddy odottivat hotellin aulassa tunnin ajan turhaan. En tiedä tapasiko ranskalainen julkkis koiraa ollenkaan, ja olivatko uutiset koulutetusta sudesta oikeasti ehtineet Ranskaan asti. Kauppoja ei ainakaan tehty.

Teddy osasi lukuisia temppuja. Se muun muassa ratsasti hevosen selässä pidellen samalla ohjaksia suussaan, osasi erotella kolikoita ja jakoi lehtisiä. Teddystä teetettiin useita postikortteja, joita myytiin temppunäytösten ohessa. Näitä kortteja teetettiin selkeästi paljon, sillä niitä on lähes jatkuvasti tarjolla Ebayssä.

Vuonna 1911 Teddyä käytettiin näytillä jopa Kalifornian Whittierin korkeakoulussa asti, jossa sen uskottiin olevan hyvä esimerkki eläinten psykologiasta ja kuinka villejä eläimiä voidaan kouluttaa. Myös kaikenlaisia erikoisuuksia kronikoiva Ripleyn usko tai älä (Ripley's Believe It or Not) otti Teddy R:n mukaan sanomalehtijuttuun, jossa ällisteltiin suden rinnassa olevaa kotkan muotoista merkkiä.

Teddy sai elämänsä aikana osakseen suurta huomiota, sitä esiteltiin julkkiksille ja jopa presidentille, siitä kirjoitettiin useasti sanomalehtiin ja sitä käytettiin koulussa opetusmateriaalina. Jostain kumman syystä kukaan ei kuitenkaan vaikuttanut kyseenalaistavan Teddyn eläinlajia, tai ainakaan epäilyksiä ei kerrottu julkisesti. Johtuiko tämä omistajan asemasta? En saanut selville minkä alan professori hän oli, ja myös etunimet jäivät mysteeriksi. On hämmentävää miten tämä koira on mennyt läpi puhtaasta sudesta isojen lepakkokorviensa ja muutenkin koiramaisen olemuksensa kanssa. Susiväitteiden lisäksi tarinat koiran ilmiömäisistä kyvyistä saattoivat olla liioiteltuja, ja koira tuskin olisi kiinnostanut mediaa mikäli se olisi ollut vain tavallinen kylärakki. Teddyn tyrkyttäminen kuuluisille henkilöille on myös saattanut olla julkisuuden hakua, sillä kummallakin kerralla Southworth ilmoitti suunnitelmistaan etukäteen sanomalehdille. Mutta oli miten oli, Teddy on ollut mielenkiintoinen koira ja jättänyt oman pienen jälkensä historiaan.

 
Lähteet:
*The Buffalo News 6.2.1901
*The Minneapolis Journal 31.3.1903
*The Redondo Reflex 16.2.1911
*Sioux City Journal 25.4.1949
*The St. Louis Republic 31.3.1903
*The Starkville News 31.7.1903
*The Whittier News 3.2.1911
*Tri County Press 22.1.1903