Fang, Claw, & Steel

Kannen kuva by Ingrid "Graywolf" Heuwers.

NIMI: Fang, Claw, & Steel - Modern Lycanthrope Review
VUOSI: 1997 - 2006
TEKIJÄ: Terry Wessner + useita vapaaehtoisia kuvittajia/kirjoittajia

Tässäpä upea pala furryhistoriaa! Siitä asti kun noin 13 vuotiaana tutustuin ihmissusitaiteeseen olen vähän väliä törmännyt mainintoihin tästä lehdestä, koska niin moni idolini oli osallistunut sen tekoon. Fang, Claw, & Steel oli vapaaehtoisvoimalla pyöritetty hyvin alkeellisesti nidottu mustavalkoinen fanilehti, jota ilmestyi yhteensä 25 numeroa vuodesta 1997 vuoteen 2006.

Lehden perustamisaikaan varsinaista furry fandomia ei vielä ollut, fanittaminen pyöri paljolti mytologiaan perustuvien ihmiseläinten ympärillä ja internetin avulla pakana-teriantroopit pystyivät järjestämään keskenään miittejä. Nämäkin miitit olivat hyvin erilaisia kuin mihin nykyään ollaan totuttu, julkisten paikkojen sijaan ne sijaitsivat syrjäisissä metsissä joissa osallistujat pystyivät samaistumaan sisäisiin eläinsieluihinsa. Tämä yleensä tarkoitti metsissä sompailua ja ryhmäulvontaa, mutta olen kyllä lukenut kauhutarinoitakin että ainakin yhdessä miitissä osallistujat sadistisesti tappoivat ja grillasivat oravan. Nykyään furry fandomissa liikkuvat ihmiset eivät välttämättä ole enää tälläisiä pakanallisesti ajattelevia, vaan harrastuksesta on tullut yleistä hupia ja fursuittausta tuntuu harrastavan hirveän moni 11-15 vuotias koirapiirtäjä. Kuitenkin noihin aikoihin taide ja tarinat pyörivät paljolti shamanististen ajatusten ympärillä ja monet näistä (monesti vähän syrjäytyvistä) faneista tunsivat olevansa oikeasti eläinten sieluja väärissä ruumiissa.

by Christy "Goldenwolf" Grandjean.

By Eric "Iisaw" Elliot.

 Lehden idea oli esittää ihmiseläimiä positiivisessa tai vähintäänkin neutraalissa valossa. Ihmiseläimillä en tarkoita siis nykyisiä ihmisten lailla käyttäytyviä furreja, vaan perinteisiä ihmissuden kaltaisia muotoa muuttavia ihmispetoja. Ihmissusi on näistä tietenkin kuuluisin ja esiintyi lehdessä eniten. Lehdessä kuitenkin oli mukana myös kaikenlaisia muita ihmispetoja ja fantasiaeläimiä.

Sisältö oli pääosin tekstipohjaista, mukana oli artikkeleita aiheeseen liittyen, mutta suurin osa teksteistä oli tarinoita. Tarinoista noin puolet oli jatkotarinoita ja toinen puoliska itsenäisiä yhden numeron tarinoita. Joka numerossa oli kuitenkin mukana myös runsaasti kuvitusta ja joskus sarjakuvia. Koska lehden painojälki oli hyvin alkeellista kaikki kuvitus oli mustavalkoista ja välillä melko pikselistä. Tästä huolimatta oli upeaa päästä selailemaan näitä lehtiä, koska niin moni loistava taiteilija on osallistunut niiden tekoon. Joitakin kuvia en koskaan ollut nähnyt nettiin ladattuna. Vain pienenä esimerkkinä mukana on ollut paljon taidetta sellaisilta nimiltä kuin Goldenwolf, Kyoht, Synnabar, Xianjaguar, Iisaw, Megan Giles, Watergazer ja Richard Bartrop.

by Michael-Scot McMurry.

by Synnabar.

 Kaikki materiaali kuitenkin tuli lehteen vapaaehtoistyönä, eikä tietääkseni kellekään maksettu materiaalista. Tämän vuoksi osa kuvituksista ja tarinoista olivat varsin amatöörimäisiä, koska saapunutta materiaalia ei yksinkertaisesti ollut tarpeeksi valikoivuuteen. Koko lehden ilmestymisen ajan perustaja Terry Wessner vastasi yksin lehden kokoamisesta ja julkaisusta omalla vapaa-ajallaan, mikä on hyvin kadehdittava suoritus.

Sarjakuvista parhaiten jäi mieleen Buster Wilde, jota on ilmeisesti julkaistu itsenäisestikin omana lehtenä. Strippisarjakuva kertoi heteromiehestä joka täysikuun aikaan muuttui homoksi ihmissudeksi. Tässä sarjakuvassa (ainakin se määrä mitä sain luettua) oli erittäin hauskat ja aikuismaiset vitsit, ilman että mentiin sopimattoman rajalle.

by Scot Zellman.

Täytyy myöntää ettei otokseni ole ehkä riittävä arvostelemaan koko lehtijulkaisua, mutta yritin ostaa numeroita lehden alkuajoilta ja loppuajoilta. Ostin viisi numeroa, tarkemmin numerot 1,7, 20, 21 ja 25. Ensimmäinen numero ei ollut kovinkaan lupaava, koska se keskittyi täysin vain Marvelin supersankariin nimeltä Man-Wolf ja kaikki materiaali oli lähinnä itse perustajalta Terry Wessneriltä (joka ei ole ehkä se parhain piirtäjä näin nätisti sanottuna). Mutta jo numerossa 7 oli monipuolisesti tavaraa useilta tahoilta, parannus oli huomattava.

Tulen varmasti ostamaan lisääkin lehden numeroita, sillä tykästyin tähän lehteen vaikka sen tarinoita tuskin jaksan paljoa lukea. Syynä lienee varmasti nostalgia, sillä lehti on kummitellut mielessäni pikkuteinistä saakka. Nykystandardeilla ajatellen lehti on todella karkea ja amatöörimäinen, mutta pitää muistaa että 90-luvulla ja 2000-luvun alussa furrylehdet olivat kaikki juuri tälläisiä mustavalkoisia ja melko huonolla painojäljellä painettuja vapaaehtoistyöllä tehtyjä rakkauslapsia. Ottaen huomioon lehden hyvin pienen kohdeyleisön on mielestäni hieno saavutus että Fang, Claw, & Steel ilmestyi säännöllisesti kymmenen vuoden ajan ja lehdet olivat myös kiitettävän paksuja.

TÄHDET: ***1/2

by Richard Bartrop.

by Laura Whent.