Nara piertelee, osa 30: Sekalaista paskelia

Olen viime aikoina piirtänyt harmittavan vähän. Yksi syy on ollut se, etten vieläkään ole saanut hommattua uutta skanneria, minkä vuoksi tässäkin postauksessa on vaan kökköjä kamerakuvia tai sitten olen tuherrellut jotain turhanpäiväistä wanhalla kunnon MS Paintilla. Kuitenkin olen tehnyt edes jotain silloin tällöin ja ylläpitänyt taitoani. Aiheet ovat pääasiassa olleet sellaisia, joista MINÄ olen saanut iloa, vaikkeivät ne kiinnostaisi ketään muuta. Hopeanuoli-yhdistyksen muistipeliä varten olen tehnyt yhden kuvan valmiiksi ja jopa muistanut ottaa vaihekuvat siitä, joten teen siitä joskus myöhemmin oman postauksen.

Alla todella sekalaista settiä.

 

Tämä oli jo viime vuoden puolelta, mutta laitetaan silti mukaan. Olen jo kauan halunnut uusia alter egoni ulkonäön, mutta toisaalta asia ei ole ollut mitenkään kiireellinen tai tärkeä. Kaikki aiemmat alter egoni (tai "fursonat") ovat olleet koirasusia, pois lukien viimeisin, joka oli amerikanpitbullterrieri (todennäköisesti aion kuitenkin pitää pittiversion yhä olemassa jollain tapaa, koska pidän siitä). Haluan jälleen palata koirasuden pariin, vaikka se onkin tylsempi ja kliseisempi vaihtoehto. Ja sen pitäisi olla punaruskea. En tiedä pidänkö tästä värityksestä. Se on ollut toistaiseksi todella vaikea muistaa ulkoa, joten varmaankin palaan tämän pariin ja yritän yksinkertaistaa merkkejä. Käytän Painttia paljon uusien hahmojen suunnitteluun koska sillä voi kokeilla eri värejä nopeasti.

Tätä oli kivaa tehdä. Nyt on ollut pitkän aikaa tauolla ja saatan tehdä koko kuvan uudestaan toiselle paperille, koska nykyinen on niin suttuinen. Suhtaudun tähän luonnoksena vaikka olen mennyt hulluksi yksityiskohtien kanssa. Ihan ensimmäinen luonnos oli vähän tylsän näköinen, tiesin, että voisin saada hukasta vaikuttavamman näköisen ja kuun ympäri kiertyvä kieli tekisi siitä mielenkiintoisemman. Halusin myös viimein oppia piirtämään rakkien huulipoimut realistisemmin. Jotkut varmaan tietävät mytologian Fenrir-suden, joka söi auringon. Tässä kuvassa tulee olemaan kaverini hahmo syömässä kuun.

Myös työn alla oleva kuva, tai osa sitä.

Katsoin Avatar 2:n ja pahis oli ollut hotti edellisessäkin osassa, mutta nyt hänestä tehtiin anime-kissapoika (lol). Ihastuin täysillä, joten oli aika yrittää piirtää Avatarin na'vi-avaruusolioita. Tämä oli hyvin haasteellista! Ylipäänsä ihmisten piirtäminen on minulle vaikeaa ja nyt piti piirtää ihminen, joka ei olekaan... ihminen... mutta kuitenkin ei saa olla liian eläinkään. Vaikeaa löytää se tasapaino ja tajuta miten nuo kasvot toimivat.

Avaruuskisulit alkoivat sujua huomattavasti paremmin kun siirryin sarjakuvamaisempaan tyyliin. Ehkä saan vielä piirrettyä jotain "vakavaa" tämän aiheen parissa.

Aloin miettiä missä muualla tämän hahmon näyttelijä olikaan ollut, ja muistin Terra Nova -sarjan, jota olin yrittänyt katsoa kun se alkoi pyöriä Suomen telkkarissa vuonna 2012. Olin niin innostunut sarjasta, se kuulosti todella hyvältä, olihan siinä luvattu olevan scifiä, aikamatkustusta, dinosauruksia ja tuottajana oli Steven Spielberg. Mutta jätin sarjan kesken muutaman jakson jälkeen, se olikin typerää skeidaa. Nyt sitten yli kymmenen vuoden jälkeen otin sarjan uusintakatseluun ja noh, olihan se vieläkin pääasiassa pöljää, osa jaksoista oli tyhjänpäiväistä filleriä, mutta loppua kohden pääjuonesta tulikin yllättävän kiinnostavaa. Sarja loppui täysin keskeneräisesti juuri silloin kun aloin aidosti kiinnostua siitä, eikä sille aiota tehdä jatkoa. Mutta Stephen Lang oli törkeän komea hopeakettu siinä, joten turhauttavasti päättynyt katselukokemus ei haittaa.

Yritän saada itseäni piirtämään ihmisiä ja mikäpä motivoisi enemmän kuin hienot ukot. Tästä tuli nuhjuisen näköinen, valppaus ja terävyys kasvoista katosi johonkin. Mutta kyllä tämän ihmiseksi ja kenties jopa henkilöksi tunnistaa, ja kyseessä on vain nopea kuulakärkikynäsuttu (mukana myös valkoista geelikynää), joten otan tämän onnistumisena.

Oho onpa noloa, jatketaan äkkiä eteenpäin.

Tyhmä meemi. 

ETEENPÄIN!

Rakkauteni Mads Mikkelseniä kohtaan jatkuu. Hän on tunnettu luisesta naamasta ja pahisrooleista, joten olin jo jonkin aikaa halunnut piirtää tälläisen kuvan. Ja muutenkin mikä vaan tekosyy piirtää kalloja on tervetullut, ne ovat oikein hauskoja piirrettäviä. Kiitos teknologian ihmeiden pystyin yhdistämään mallikuvat ja helpottamaan huomattavasti piirrosprosessia. Tykkään tästä suherruksesta todella paljon ja tekee jo mieli tehdä sen perusteella "kunnon" kuva.