Weed - Taisteluiden aika

NIMI: Weed - Taisteluiden Aika (Ginga Densetsu Weed Meishoubu Retsuden)
VUOSI: 2003
TARINA/KUVITTAJA: Yoshihiro Takahashi

Taisteluiden aika on samanlainen tietokirja Weedistä kuin Meteor Gin oli Hopeanuolesta. Meteor Gin kattoi koko Hopeanuoli -mangan, mutta Taisteluiden aika käsittelee vain Weedin ensimmäisiä pokkareita, joissa pahiksena on Kaibutsu. Olin itse kovasti inissyt, että tämä kirja julkaistaisiin, kun kerta Meteor Ginkin saatiin. Siksi tuntuukin vähän pahalta lytätä kirja nyt. Mielestäni Taisteluiden aika on järjettömän turha kirja.

Kirja sisältää taisteluiden analyysejä, hahmoesittelyitä, pieniä tietoiskuja ja testin. Eniten tilaa vie taisteluiden pikkutarkka syynäys, mikä menee pian puuduttavan puolelle. Kirja käsittelee vain pienen pientä aikakautta Weed -sarjasta, jonka aikana ei ehditty tutustua kovinkaan moneen hahmoon ja taistelu pääpahista vastaan oli yksi pitkä taistelu, joka on tässä kirjassa jaettu moneen osaan. Muut taisteluanalyysit voivat olla niinkin turhia kuin Weed vastaan haaskalinnut, tai taistelut, jotka lasken vain pieniksi kärhämiksi joissa jaetaan vain pari iskua. Koska käsiteltävää materiaalia on yksinkertaisesti niin vähän kirja sortuu vähän väliä toistamaan itseään. Samoja paneeleita käytetään myös useasti.

Uskotaan, uskotaan!

Jokaiseen taisteluun on myös kirjoitettu pieni palsta koirien lain näkökulmasta. Tämän on ilmeisesti tarkoitus olla huumoria, mutta tekstit on kirjoitettu niin vakavalla naamalla ja muutenkin pyörittelin silmiäni, koska sarjassa ei muuten mainita mitään koirien lakeja, saati, että niitä noudatettaisiin.

Hahmoesittelyt eivät tarjoa mitään uutta ja niissä ei edes ole tekstiä juuri ollenkaan. 90% hahmoesittelystä on vain sekalaisia paneeleita kyseisestä hahmosta. Eihän tuo tietenkään ole mikään ihme, kun kirjan teon aikana hahmoihin ei oltu ehditty tutustua juuri yhtään. Tosin ei Takahashi ole tehnyt senkään jälkeen hahmoista paljoa tämän syvällisempiä, Hook esimerkiksi on täysin unohtunut jonnekin matkan varrella. Joidenkin hahmojen rodut varmistuivat viimein ja ihmettelen kyllä Takahashin rotuvalintoja. Blueko osaksi beauceron? Hahmohan näyttää lähinnä huskyltä, enkä Robertissakaan juuri kettukoiraa näe ensimmäisenä. Suurena pitbullterrierien ystävänä vain pudistelen päätäni sille, että tankkimainen ja löysänahkainen Demon olisi pitbull.

Sivumäärä on kiitettävä ja kirja itsessään on laadukas. Tuntuu kuitenkin, että kirjan tarjonta on selkeästi suppeampi Meteor Giniin verrattuna vaikka sivuja taitaa olla enemmän. Kyllähän fanit tämän hyllynkoristeeksi ostavat, mutta itse en saanut mitään irti tästä lukukokemuksesta. Jätin paljon lukemattakin kun ei kiinnostus riittänyt.

TÄHDET: **