tiistai 22. syyskuuta 2020

Nara piertelee, osa 25: Tenguja

 Piirsin nämä kuvat alkuvuodesta Tähdenlentoon nro 12, jossa on Tengu -fanitarinani ensimmäinen osa. Tengu on grönlanninkoiran ja suden (huom, Hopeanuolessa esiintyneen suden, joka näytti lähinnä saksanpaimenkoiralta...) sekoitus. Luonteeltaan hän on herkkä, pohtiva, oikeudenmukainen ja tarinan alussa yhä epäröivä ja arka, mutta kenties pienellä rohkaisulla asia voisi muuttua.


Aluksi tarkoituksenani oli piirtää Tengu astumassa ulos luolasta, joka olisi sopinut paremmin tekstin kanssa yhteen. Puhtaaksipiirtovaiheessa asento kuitenkin muuttui paikallaan pönötykseksi ja luolaideakin hylättiin. Hahmon ilmekin muuttui ehkä hieman, luonnoksessa Tengu on ehkä aavistuksen pelokkaamman näköinen. Halusin piirtää fanitarinan kuvat melko realistisesti, joten hahmojen ilmeetkin ovat aika vähäeleisiä.


Siitä se lähtee etenemään, hyvin hitaasti. Pää ja edessä oleva eturaaja on piirretty läpi luonnoksesta, mutta loput ruumiista ja tausta on piirretty suoraan luonnostelematta.


Tätä taustaa oli oikeasti kivaa piirtää, vaikka se oli hemmetin työläs. Kiroilin itsekseni monta kertaa etenkin noiden neulasten kanssa.


Skannasin mustavalkoisen version. Mikäli väritys menisi pieleen, niin ainakin tämä versio olisi koneella yhä olemassa. Mustavalkoisia versioita kuvista on myös muuten vain hyvä olla olemassa, jos niitä nyt joskus tarvitsisi johonkin...



Väritys on tehty lähes kokonaan vesiväreillä. Vesiväripohjan päälle olen joihinkin kohtiin lisännyt vielä puuväriä ja valkoista geelikynää.


Pidän valmiista kuvasta hyvin paljon, vaikka itse sen sanonkin. Ainoana harmituksena ääriviivoihin käyttämäni musta kynä ei erotu kovin hyvin vesivärin alta, senkään jälkeen kun vahvistin ääriviivoja. 


Tein myös yksinkertaisen kuvan Tengusta leikkimässä Chibin kanssa (Chibi, eli aikuisena Tesshin). Puhtaaksipiirtovaiheessa käänsin luonnoksen toisin päin, jotta voisin samalla korjata mahdollisia anatomiapieruja.



Ääriviivat tässä olivat tosi kivat mielestäni, mutta jälleen ne jäivät värityksen alle... Jälleen kerran harmitti jälkikäteen etten tajunnut skannata ääriviivaversiota. Ensimmäinen värikerros on puuväriä.


Puuväri on tasoitettu käyttämällä vaaleanruskeita Copic-tusseja ja valkoista geelikynää on eksynyt tännekin. Tämä kuva ei vaan halunnut skannautua kunnolla. Mustat ääriviivat eivät näytä kunnon mustilta. Harmittaa. :( Ilmeisesti käyttämäni musta kynä heijasti skannerin valoa, jolloin ääriviivat näyttävät harmahtavilta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti