tiistai 17. kesäkuuta 2014

Miksi en arvostele nettisarjakuvia?


Olen useampaan otteeseen saanut kommentteja, joissa vinkataan tai pyydetään minua arvostelemaan jokin nettisarjakuva. Valitettavasti en voi toteuttaa tätä pyyntöä, ellei sarjakuvaa myös myydä printattuna versiona. Arvostelen vain teoksia, joista lukija joutuu maksamaan saadakseen lukea ne. Periaatteessa siis yritän kertoa blogini lukijoille oliko maksamani teos vaivalla ansaitsemieni rahojen arvoinen. Tämä oikeus mielipiteen ilmaisemiseen on jokaisella maksavalla asiakkaalla.

Sen sijaan en todellakaan halua arvostella sarjakuvia, joita tekijä piirtää pelkästään omaksi ilokseen, eikä tienaa niillä mitään. Nettisarjakuvien tekijät ovat yleensä nuoria amatöörejä, joiden inspiraatio sarjakuvanteon suhteen tulee ja menee. Vanhoja sivuja poistetaan tai uusitaan sitä mittaa mitä tekijän taidot kasvavat. Harva nettisarjakuva oikeasti valmistuu loppuun asti. Tälläisten sarjakuvien luku netissä on lukijalle täysin ilmaista.

Nettisarjakuvien tekijät ovat monesti alaikäisiä, eivätkä välttämättä tottuneet kritiikkiin vaikka se esitettäisiinkin asiallisesti. Olisi minulta typerää arvostella esimerkiksi 13-vuotiaan sarjakuvaa, koska pahimmillaan tekijä voisi lannistua täysin arvostelustani - vaikka hän alunperin teki sarjakuvaansa vain omaksi ilokseen ilman suurempia suunnitelmia! Sen sijaan teoksensa printtimuodossa julkaissut ja siitä maksua pyytävä tekijä on varmasti jo aikuinen, tai aikuisiän kynnyksellä. Mikäli teoksestaan uskaltaa jo pyytää maksua on oletettava, että tekijä pystyisi ottamaan vastaan myös kritiikkiä. Kun teos on tuotu markkinoille ja ihmiset sitä päässeet ostamaan ei kaupallista julkaisua voi enää peruuttaa, sen sijaan nettisarjakuvan voi aina poistaa netistä halutessaan.

Kaikki yllä mainitsemani pätee myös Youtubessa oleviin animaatiosarjoihin.

4 kommenttia:

  1. Ymmärtänen linjausta...

    Jäin vain miettimään termiä "tienaaminen" kontekstissa sarjakuvaomakustanteet ja Suomi.
    Sillä vaikka käsittääkseni on niitäkin, jotka "tienaavat" tällä saralla, niin jos laskee työtunnit, materiaalikustannukset, painokustannukset, mahdolliset conimatkat/edustusreissut sun muut, niin aika tyytyväinen saa olla jos jotain voittoa toiminnasta tulee. :P
    Painaminen yksistään on pahimmillaa melko hintavaa hommaa - albumierä voi maksaa sadoista euroista tuhansiin...
    Kaikilla aikuisillakaan ei toisin sanoen ole varaa painatuttaa omaa sarjakuvaansa.
    Tämän mainitsen ihan yleisestikin, kun välistä tuntuu, että nettisarjakuvaa jotenkin väheksytään... on oletus, että painettu työ on automaattisesti "parempi". Että nettisarjakuvaa ei tehdä kunnolla ja/tai tosissaan. Jne.
    Mutta todellisuus on paljon monimutkaisempi. Esim. monet kustantajat eivät ole kiinnostuneita kaikista genreistä tasapuolisesti, tai eivät julkaise tiettyjä genrejä ollenkaan.
    Omakustantaminen taas on omanlaisensa prosessi, johon liittyy monenlaisia riskitekijöitä... haasteita, jotka eivät välttämättä liity sarjakuvan tekemiseen ollenkaan...
    Tiedän myös tapauksia, joissa (sarjakuva)teos on tehty ensisijaisesti painettavaksi, mutta julkaistu myös netissä myynnin ja levityksen maksimoimiseksi. Ja on tietty myös teoksia, jotka on tehty ensin nettiin ja julkaistu vasta sen jälkeen painettuna. Oletus kun monesti nykyään on, että hyvä teos myy, vaikka se olisikin ilmaiseksi luettavissa.

    Mutta kuten jo viitattukin, niin arvioiden keskittäminen pelkästään perinteisiin julkaisuihin on (myös allekirjoittaneen mielestä) perusteltua... mm. huomattavasti kätevämpää kuin nettiteosten arviointi!
    Koen myös asiakaslähtöisen näkökulman mielenkiintoisena. : >

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Usko, ymmärrän ja tiedostan tuon kaiken kyllä. Tienaamisella en tarkoittanut varsinaisen tuoton tekemistä, vaan sitä että sarjakuvan lukemisesta pitää pulittaa rahaa. Jolloin asiakkaalla on täysi oikeus kritiikkiin, mikäli jokin tuotteessa ei miellytä. Tätä oikeutta kritiikkiin ei välttämättä ole (totta kai on, mutta tekijä ja hänen fanit ei välttämättä suhtaudu siihen positiivisesti), jos tuote on ilmainen.

      Poista
  2. Minusta tämä on ihan hyvä linjaus, koska nuoremmilla - ja toisinaan toki vanhemmillakin - ei aina ole valmiuksia vastata kritiikkiin. Tuo "rahoilleen vastinetta" on toki myös ihan hyvä lähtökohta - huolimatta siitä, etteivät nämä taideprojektit aina tekijöilleen lopulta tuotakaan taloudellista hyötyä.

    Toki nuorempien sarjoja voisi arvioida myös vähempi räväkästi tai ylipäätään nettisarjakuvia arvioidessa huomioida, että tekijä tekee sitä harrastusmuotoisesti omaksi ilokseen. Joko erityisplussaa todella hyvistä teoksista tai sitten lievittävänä tekijänä, jossei teos ole niin mestarillinen.. Toisaalta, sitten Suola Kuupielessä -blogin tyyli kärsisi, juuri tämä tietty räväkkyys ja suorasanaisuus tekee blogista osaltaan mielenkiintoisen monipuolisen sisällön lisäksi...

    Itse olen kiitollinen siitä, että oma nettisarjikseni sai remakena maksullisessa lehdessä ilmestyttyään osakseen ruodintaa. Siinä tuli esiin juttuja, joita ihan oikeasti tulen pohtimaan uusintaversiota tehdessä (plus sain sarjan epäkohtien ruotimisesta hyvät naurut :D). Totuus lienee, etten nuorempana olisi varmaan osannut suhtautua samalla tavalla. :'D Tässä mielessä toki nettisarjistenkin arvostelu voisi auttaa niiden piirtäjiä kehittämään sarjojaan jo ennen virallista julkaisua. Toki jokainen blogisti päättää linjaukset oman bloginsa kanssa, miten niissä toimii. ^^

    VastaaPoista