Werewolf The Apocalypse - Black Furies

NIMI: Werewolf The Apocalypse - Black Furies
VUOSI: 2002
KUVITTAJA: Eddy Newell
TARINA: Joe Gentile

Werewolf The Apocalypse kuuluu White Wolfin roolipelisarjaan. Sarjasta on julkaistu pelikortteja, ohjekirjoja ja sarjakuvia, yms roinaa. Näistä sarjiksista omistan vielä vain yhden. Jokainen lyhyt sarjakuva keskittyy yhteen ihmissusiheimoista joita pelissä esiintyy. Sarjiksille on ilmeisesti jokin korrekti lukemisjärjestys, mutta tämä toimi ihan itsenäisenä kokonaisuutenakin, etenkin kun alussa on noobeille pikakertaus WTA:n tarinasta ja maailmasta. Peliä pelaamatonkin voi näitä lukea ja tajuta, itse en ainakaan koskaan ole Ihmissusimaailmanloppua pelannut.

Jo ensimmäinen sivu on näin mahtava!

WTA:n maailmassa ihmissudet, eli Garout, ovat Maan/Gaian/Äitimaan suojelijoita, joiden tehtävänä on poistaa pahan Wyrm-hengen aiheuttamaa kaaosta ja korruptiota. Wyrm korruptoi etenkin ihmisiä olemaan ahneita, itsekkäitä, mielisairaita ja raivohulluja, mutta Wyrmin pauloihin on myös päätynyt sitä vastaan taistelleita ihmissusia joita myös sarjakuvassa nähdään vihollisina. Wyrm aiheuttaa sekä fyysistä että henkistä kipua ja sairautta, lopulta tuhoten kaiken. WTA:n ihmissudet taistelevat tätä yliluonnollista vastustajaa sekä fyysisesti korruptoituneiden ihmisten ja olentojen kanssa, kuin myös henkimaailmassa johon ihmissusilla on vapaa pääsy.

Henkimaailman susi kohtaa Wyrmin saastuttaman ihmissuden.

Tätä loputonta taistoa käydään siis WTA:n maailmassa jatkuvasti. Tässä sarjakuvassa sen ohella on kuitenkin toinenkin juonikuvio; Black Fury-heimon Libra saa tietää siskonsa olevan väkivaltaisessa parisuhteessa. Libra ja hänen laumalaisensa päättävät antaa miehelle kunnon opetuksen, mutta jahti päättyy Wyrmin ansaan.
Juonesta ei voi juuri sanoa enempää, sillä enempää ei ole. Sarjakuva on lyhyt, mutta todella kaunis katsoa. WTA:n maailma on minusta erittäin kiehtova, sen ihmissudet ovat sekä raivokkaita petoja että viisaita henkimaailman olentoja.

Black Fury-heimon kaikki jäsenet ovat naisia ja tässä sarjakuvassa feminismi toimii suurena teemana.

Taide on erittäin laadukasta. Minimalistinen väripaletti sopii täydellisesti karuun tarinaan, hahmot erottaa toisistaan helposti ja mitään huomattavia anatomiapieruja en ole löytänyt. Itse sudet näyttävät joskus hölmöhköiltä, mutta kyse on siis vain muutamista paneeleista.

Tätä hölmömpiä susia ei sarjiksesta löydy, eivätkä nämäkään nyt mitään aivan juntin näköisiä ole. Tämän ollessa yksi "huonoimmista" paneeleista voi päätellä kuinka tasaista ja korkealaatuista jälkeä kuvitus on.

Valitettavasti en vielä omista muita sarjan sarjakuvia, joten perustan arvioni vain tähän yksittäiseen sarjakuvaan. Tarina on kiehtova, mutta sarjakuva itse on liian lyhyt ja tekijät ovat olettaneet kaikkien lukijoiden olevan ennestään tuttuja sarjalle. Jotkin jutut meni multa täysin ohi koska en tunne sarjan mytologiaa tarpeeksi paljon. En myöskään tiedä ovatko sarjan muut sarjikset saman artistin kuvittamia, joten en osaa sanoa kuinka paljon laatu/tyyli vaihtelee sarjiksien välillä. Black Furiesia kuitenkin suosittelen, nämä eivät maksakaan paljoa jos jostain sattuu löytämään.

TÄHDET: ***1/2