En ole vielä saanut keltään arvostelemani teoksen tekijältä vihaisia yhteydenottoja, mutta voin kuvitella tämän tapahtuvan ennemmin tai myöhemmin. Jokaisessa arvostelussani julkaisen kirjojen kannen ja usean paneelin sarjakuvasta (animaatioista vain screenshotteja, enkä kantta), lupaa tähän en kysy koskaan, ellei tekijä ole tuttuni. Tässä tapauksessa kysyn vain kohteliaisuussyistä panisivatko he pahakseen arvostelua, varsinaista lupaa en kysy. Rikonko tällä siis tekijänoikeuslakeja?
Lyhyt vastaus: En.
Pidempi vastaus: Koska suurin osa arvostelluista teoksista ei ole suomalaisia, keskityn nyt lähinnä amerikkalaiseen ja brittiläiseen tekijänoikeuslakiin. Blogissani käytettämäni muiden tekijöiden kuvat tippuvat amerikkalaisen lain mukaan Fair Use -pykälän alle, brittiläisessä laissa vastaava on Fair Dealing.
Amerikkalaisen tekijänoikeuslain mukaan kopiointilailla suojattua materiaalia saa jakaa lupaa kysymättä, jos tarkoituksena on kritiikki, opettavainen materiaali, arvostelu, uutisointi ja niin edelleen. Arvioidessa sopiiko käyttö Fair Usen alle otetaan huomioon seuraavat asiat:
a) onko käyttö kaupallista vai ei-kaupallista,
b) käytön luonne (eli yllä mainitut kritiikki, arvostelu jne.),
c) kuinka suuri osa alkuperäisestä teoksesta on kopioitu uuteen käyttöön, sekä
d) uuden käytön vaikutus alkuperäisen teoksen markkina-arvoon.
Suola Kuupielessä ei ole kaupallinen blogi, en myy täällä mitään eikä blogissa ole mainoksia. Blogini arvostelut ovat ehdottomasti, noh, arvosteluja, mutta tarjoavat myös kritiikkiä ja jossain määrin opettavaa materiaalia, koska lukijani voivat oppia heille uusista teoksista. Alkuperäisistä teoksista on kopioitu hyvin pieni määrä ja julkaistut kuvat ovat selkeästi huonolaatuisempia ja pienempiä kuin alkuperäiset kuvat sarjakuvassa/animaatiossa. Vaikutus markkina-arvoon voi kenties noustakin, koska lukijani voivat kiinnostua uudesta sarjasta. Tätä pykälää tosin kritiikin ja arvostelun ei tarvitse huomioida, koska näiden kahden ei tarvitse olla pelkästään positiivisia. Lähde.
Brittiläinen Fair Dealing on samanlainen kuin Fair Use ja sallii materiaalien käytön kritiikkiä ja arvostelua varten ilman erillistä lupaa, mutta lisää, että materiaalin lähde pitää aina kertoa. Tämän teen aina kertomalla teoksien tekijöiden nimet. Teoksissa, joiden tekoon on osallistunut useampi henkilö yritän kirjoittaa kuvateksteihin artistien nimet erikseen (vaikka tämä tuskin on tarpeellista, koska ilmoitan tekijöiden nimet jo arvostelujen alussa). Brittiläinen laki lisää myös, että alkuperäinen materiaali pitää olla alunperin jo julkaistua ja arvostelussa materiaalia on kopioitu vain juuri riittävästi arvostelun tarpeisiin. Kaikki arvostelemani teokset ovat olleet kaupallisia (onko joku jossain joskus maksanut jotain tästä teoksesta?), eli virallisesti julkaistuja. Materiaalin tarpeellinen kopioiminen arvosteluun on suhteellista, omasta mielestäni arvosteluissani on sopiva määrä kuvitusta. Lähde, kohta 6:iii.
Suomalainen tekijänoikeuslaki on jostain syystä vaikeampaa ymmärrettävää itselleni ja minulla oli vaikeuksia löytää tätä postausta varten oikeat kohdat laista. Löytyi kuitenkin lopulta.
"Julkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia:
1) arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen; sekä
2) sanomalehteen tai aikakauskirjaan selostettaessa päiväntapahtumaa, edellyttäen ettei teosta ole valmistettu sanomalehdessä tai aikakauskirjassa toisinnettavaksi." Lähde.
Tämä laki ei rajoita missä muodossa taideteos on, sarjakuvat sekä animaatiot sopivat käsittääkseni tähän käyttöön. Suomen laki vaikuttaa amerikkalaista ja brittiläistä lakia suppeammalta (ellen sitten missannut piilolisäpykäliä?), tässä pykälässä ei käsitellä materiaalin sopivaa määrää ja laatua. Tämän vuoksi noudatan aina amerikkalaista tekijänoikeuslakia, vaikka Suomessa ollaankin ja/tai teos olisi suomalainen.
"Arvosteleva esitys tarkoittaa, että taideteosta arvioidaan, arvostellaan tai kritisoidaan. Käytännössä esimerkiksi taidelehtien arvostelut, kirjojen arvostelut, tietokonepelilehtien peliarvostelut ja vastaavat nojaavat tähän oikeuteen. Jos siis opetuksen yhteydessä syntyy teosta arvosteleva esitys, saa siihen ottaa mukaan kuvan teoksesta." Lähde. Tämän linkin kautta tutustuin ensimmäistä kertaa kätevään termiin kuvasitaatti.
Ennen kuin laitoin blogin pystyyn, tarkistin suomalaisen tekijänoikeuslain. Noinhan siellä sanotaan. Olen pyrkinyt vain kuvaan kannesta ja mahdollisesti yhteen kuvaan kuvituksesta, sillä yleensä sanon lyhyesti jotain siitäkin. Kirjoissa tosin pääasia on itse teksti, sinä arvostelet enemmän kuvallisia teoksia, joten suurempi määrä kuvasitaatteja on oikeutettu. Mielestäni olet käyttänyt kuvia hyvin, niitä ei ole liikaa ja ne liittyvät arvosteluusi. Ilman niitä arvostelu jäisi tyhjäksi, nyt kuvista näkee, mihin viittaat.
VastaaPoistaOmassa blogissani on tullut vastaan tapauksia, jossa kirjan kannen tekijää ei mainita. Harmittaa etten voi kertoa kuvittajaa, mutta kerron muut tiedot, jotka ovat saatavilla.