tiistai 26. elokuuta 2014

Untamed

Kansi by Heather Bruton.
NIMI: Untamed
VUOSI: 2010 - (jatkuu?)
TARINA/KUVITTAJA: Useita

Untamed on samalta julkaisijalta kuin erittäin mukava pornopläjäys Anubis Dark Desire. Odotukseni olivat tämän julkaisun suhteen melko korkealla. Untamed -sarjaa on ilmestynyt kaksi numeroa, viimeisin vuonna 2012. En ole varma jatkuuko sarja enää. Sarja keskittyy ihmisten ja furryjen välisiin seksisuhteisiin, mikä on yllättävän vähän läpikäyty alue furrypornossa. Lehdissä ei myöskään ole kuin heteroseksiä ja pari biseksuaalista kohtausta, mikä on myös yllättävää hyvin suuren osan furrypornosta ollessa homopornoa.

Lehtien tarinat ovat lyhyitä, mustavalkoisia ja suurimmaksi osaksi juoneltaan yksinkertaisia. Jokaisella artistilla tuntuu olevan täysin omanlaisensa versio miten ihmiset ja furryt elävät yhdessä, eikä tarinoiden juonien välillä ole juuri yhdistäviä piirteitä. Jokainen artisti on kyllä muistanut ihminen+furry -teeman, mutta silti tarinoista jää hyvin hajanainen kuva. Tarinoiden laatu on myös hyvin vaihtelevaa, vaikka mukaan onkin saatu paljon kovia nimiä.

by Roz Gibson.
by Sara Palmer.
by Steve Gallacci & Roz Gibson.

Mukana on sarjakuvia muun muassa artisteilta kuten Diana Harlan Stein, Sara Palmer, Heather Bruton, Roz Gibson, Ebony Leopard ja Steve Gallacci. Yksittäisiä kuvia löytyy Heather Brutonilta, Terrie Smithiltä, Diana Harlan Steiniltä ja Dark Natashalta. Mukana on pari artistia, joiden sarjakuva ei säväyttänyt ollenkaan, toisessa tarina oli hyvä ja kuvitus huonoa, toisessa taas kumpikin oli melko huonoa. Suurimmaksi osaksi kuitenkin lehden kuvitus on hyvää, vaikka osalla kuvitusta ei ole edes tussattu puhtaaksi.

Lehtien tarinoista kuitenkin vain kaksi kiinnitti kunnolla huomioni. Dog House on Steve Gallaccin piirtämä ja kirjoittama tarina, jonka Roz Gibson on tussittanut. Tarinassa tulevaisuudessa elävällä ihmisperheellä on geenimuunneltu koirafurry apulaisenaan. Perheen isä on varsinainen kusipää ja äiti kääntyy koira-apulaisensa puoleen lohdutusta saamaan. Toinen selkeästi parempaa laatua oleva tarina oli Max Blackrabbitin Good Girl, jossa taas geenimuunneltu koirafurry kiintyy omistajaansa tavallista enemmän. Poliisi ja hänen dobermanninsa ovat jääneet talon raunioiden alle ja odottavat apua, jonka aikana dobermannityttö pitää omistajastaan huolta ja paljastaa asioita heidän menneisyydestään. Valitettavasti nämä kaksi jäivät ainoiksi kunnolla kiinnostaviksi tarinoiksi. Heather Brutonin sarjakuva lähinnä vain masensi minua muistuttamalla kuinka naisen taso tippuu vuosi vuodelta.

TÄHDET: ***

by Heather Bruton.
by Max Blackrabbit.

1 kommentti:

  1. Luin tuon Good Girl-tarinan kerran. Aika hyvä. En oikein osaa laskea varsinaiseksi pornoksi, koska siinä on - jos voi tätä sanaa käyttää tässä kontekstissa - niin vahva tunnelataus. Pornoon tunteet ei tietääkseni juuri kuulu...

    VastaaPoista