Lad A Dog

NIMI: Lad A Dog
VUOSI: 1961
TARINA: Albert Payson Terhune
KUVITTAJA: ?

Tätä lehteä ilmestyi kaksi numeroa, ensimmäinen elokuvan julkaisun aikoihin ja toinen vuotta myöhemmin. Tarinat perustuvat Albert Payson Terhunen kirjoihin omista menestyneistä koiristaan. Tarinoita on epäilemättä väritetty paljonkin. En ole lukenut alkuperäisiä kirjoja, tai katsonut elokuvaa.

Ensimmäisessä lehdessä Lad on entinen menestynyt näyttelykoira ja omistajiensa silmäterä idyllisellä Sunnybank- farmilla. Naapurissa asuu rikas mies Hamilcar Glure, joka tulee ramman tyttärensä Angelan kanssa käymään visiitillä. Glure ei juuri koirista piittaa, mutta ahneena ihmisenä innostuu nähdessään Ladin voittamat pokaalit. Angela taas on hulluna Ladiin. Glure järjestää koiranäyttelyn, johon eläköitynyt Lad saadaan osallistumaan. Näyttelyä varten Glure on hankkinut itselleen komean collien ja peukaloinut näyttelyn sääntöjä saadakseen itselle etuaseman. Koirien pitääkin osallistua myös paimenkisaan ja ainoa paimennusta osaava koira on tietenkin Gluren koira. Paimennusnäyte annetaan ohjaamalla koira käsimerkeillä niityllä olevien kylttien luo. En sitten tiedä miten tämä kertoo koiran paimennuskyvystä oikeiden lampaiden kanssa, mutta Lad tietenkin voittaa kisan vaikkei ole koskaan ollut paimennukseen koulutettu. Myöhemmin superkoira Lad pelastaa Angelan käärmeeltä, omistajansa tulipalosta, sekä pysäyttää salametsästäjän.

Näyttelyssä kiinnitin huomiota kuinka Ladin omistaja pysähtyy ihailemaan Gluren uutta koiraa ja kehuu erityisesti koiran pitkää, kapeaa kuonoa. Hänen vaimonsa kuitenkin huomauttaa Ladilla olevan enemmän tilaa aivoille. Collie tänä päivänä näyttelyissä on mielestäni varsin kamalan näköinen pitkä lituskapää pikkuruisilla silmillä ja järjettömällä karvapuuhkalla, kaukana klassisesta Lassiesta. Sunnybankin kasvattamat oikean elämän koirat olivat vielä varsin kauniita ja vaatimattomia ilmestyksiä ilmeikkäillä silmillä.

Toisen lehden tarinassa Ladia syytetään varsan taposta. Matkalla oikeudenkäyntiin kuonokopalla varustettu Lad tippuu auton kyydistä omistajiensa huomaamatta. Maalaiselämään tottunut koira on hämmentynyt kaupungin vilskeen seassa, joutuu poliisin jahtaamaksi ja kulkukoiran runtelemaksi. Oikea varsan murhaaja on hevosvaras, joka Ladin avustuksella saadaan kiinni.

Tuon saksanpaimenkoiran alaleuka.........

Tarinat ovat hyvin lassiemaisia ja Ladin täydellisyys vähän ärsyttää, etenkin kun koiralle ei ole annettu sen suurempaa persoonallisuutta. Vanhanaikaisten koiratarinoiden ystävät saavat tästä kuitenkin varmasti paljon irti. Omaan makuuni Ladin seikkailut ovat vähän turhan ennalta-arvattavia ja helposti sekoitettavissa Lassie -tarinoihin.

Kuvitus on jälleen kerran halpaa, aikakaudelle tyypillistä melko persoonatonta ja raskaslukuista jälkeä. Etenkin koirien tikkuohuet alaleuat rodusta riippumatta pelottivat minua.

TÄHDET: **1/2