perjantai 4. heinäkuuta 2014

Bitter Lake


NIMI: Bitter Lake - Trust Is A Fickle Thing
VUOSI: 2011
OHJAAJA: Shay

Tässä se on, paljon hypetetty Bitter Lake. Ensimmäinen täyspitkä turrielokuva turreilta turreille. Kuulostaako typerältä? Niin se varmasti onkin, mutta yritykselle kuuluu aina nostaa hattua. Olen yrittänyt useaan otteeseen katsoa tämän, mutta aina kyllästyin kesken kaiken. Onnistuin nyt kuitenkin katsomaan koko roskan alusta loppuun ja jaan tämän ainutlaatuisen kokemuksen kanssanne. Bitter Lake ei ole animaatio, mutta kaikki siinä esiintyvät näyttelijät pitävät päällään fursuitteja, joten haluan sen vuoksi käsitellä elokuvan blogissani.

Elokuvan juoni on hyvin simppeli. Valanorin valtakunta on kaaoksessa kun kuningas surmataan. Kuningaskunnan neljä eri provinssia sotii keskenään, kunnes 12 vuoden jälkeen provinssien on pakko tehdä jonkinlainen sovinto. Provinssien edustajat tapaavat syrjäisellä maatilalla, mutta yksi edustajista murhataan ennen hänen perille pääsyään ja murhaaja ottaa hänen paikkansa neuvotteluissa.



Ensimmäinen pettymys tulee kun katsoja tajuaa ettei saa nähdä ollenkaan sotimista, vaan simppelisti animoidun prologin jälkeen seuraa erittäin heikko kohtaus, jossa kettumurhaaja vaanii uupumuksesta naurettavan teatraalisesti hinkuvaa uhriaan ja viimein tappaa hänet. Heti tähän pitää kertoa, että Bitter Lakessa kuolee useampi hahmo, mutta heistä ei roisku ollenkaan verta kun heitä iskee miekalla, eikä miekkaan myöskään tule verta. Murhaiskut ovat myös lähinnä hellää tökkimistä. Etenkin viimeisessä eeppisessä taistelussa ottelu miekoilla on jo naurettavan amatöörimäistä. Murhaamisen jälkeen katsoja pakotetaan katsomaan neljän hahmon neuvotteluja, joka kestää noin vartin ajan. Tämä on aivan liikaa, etenkin koska dialogi ei oikeasti ole kiinnostavaa. Hahmojen ääninäyttely on kaikilla paitsi vaalealla sudella ylinäyttelyn puolelle menevää. Lohikäärmehahmon puhetyyli taas raivostuttaa ihan muuten vain. Ei auta, että fursuittien leuat vain loksahtelevat elottomasti ylös ja alas ja tätä kompensoidakseen näyttelijät elehtivät ylikorostuneesti käsillään. Suurin osa elokuvasta tuntuu kuluvan vain hahmojen höpötykseen, vaikka alku lupaili toiminnallista seikkailua.
 
Kuvauspaikka on kaunis ja sopii tarinaan, joskin hämmennyin kun ruudulla näkyi hetkellisesti ihmispatsas. Valanorin valtakunnasta ei saada juuri sotajuttua enempää taustatietoa ja ainoat näkyvät hahmot ovat nuo neljä neuvottelijaa ja yksi hahmo, joka kuolee heti alussa. Pienen budjetin takia maatila, jossa hahmot tallustelevat on ilmeisesti autio ilman kyläläisiä. Furrypiireissä aktiivisia ei tietenkään ihmetytä, että päähahmot ovat susi, kettu, sarvipäinen susi ja jonkinlainen lohikäärmeotus. Mutta kelle tahansa "tavikselle" tämä on hämmentävää, eikä elokuva tee elettäkään selventääkseen miksi kukin hahmo on juuri sitä ja tätä lajia, eikä hahmojen laji vaikuta hahmon käytökseen millään lailla. Ellei sitten ketun petturuutta lasketa, mutta tämä on vain pinnallista stereotypiaa.
 


Mikä helvetin karvarellukka tuo toinen on?
Itse fursuitit ovat hienoja ja ne on valmistanut Clockwork Creatures, tunnettu myös nimellä Quarrezel. Elokuvaan on onneksi valittu realistisemmasta päästä olevia fursuitteja, koska niin suosittuja kuin toony-tyyliset fursuitit ovatkin en koskaan pääse yli niiden outoudesta ja karmivuudesta. On täysin ymmärrettävää, että fursuitin pää ei kykene muodostamaan ilmeitä kuten ihminen pystyisi ja välillä hahmot oikeasti näyttävätkin aidoilta puhuessaan ja liikkuessaan. Mutta tämä aitouden illuusio kestää vain pieniä hetkiä, sillä näyttelijöiden överiksi menevä liikehdintä pilaa monen repliikin. Ei myöskään auta, että hahmoja kuvataan monesti liian paljastavassa valossa ja heidän koko kehonsa näytetään pitkissä kohtauksissa.

Musiikki elokuvassa on ylistetyn furrymuusikko Fox Amooren tekemää. Itse en aiemmin ollut tarpeeksi kiinnostunut tutustumaan hänen musiikkiinsa, koska ajatus "furrymusiikista" ei kiinnostanut pätkääkään. Eikä kiinnosta vieläkään. Tämän elokuvan perusteella hänen musiikkinsa on hyvin kliseistä ja ennalta arvattavaa, sekä useammassa kohtauksessa dominoi liikaa kohtausta. Sain vahvan tunteen, että hänen musiikkiaan ylistetään vain sen takia koska hän on itse furry. Syy on sama myös Bitter Laken ylistykseen. Itse elokuvan laadulla ei ole niin väliä, koska hei, tämähän on turria! Turri on kivaa ja mikä tahansa turreille suunnattu juttu on kivaa!

Olen ehkä liian ankara, mutta en voi sanoa nauttineeni tästä elokuvasta. Se on yksinkertaisesti liian tylsä ja huonosti toteutettu. Bitter Lake on kuitenkin ihan hieno saavutus tekijöilleen, joilla on ollut pieni budjetti ja pieni kohdeyleisö. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Noin 40 minuuttisen elokuvan voi nykyään katsoa Youtubesta.

TÄHDET: **

Musta susi pitelee miekkansa terästä kiinni?

9 kommenttia:

  1. Luulin "Lohikäärmettä" vuoheksi jolla on viikset.... Mutta kyllä aikas oikeaan osunut arvio jälleen. Suorastaan nauratti tätä leffa tuijottaessa tuo mahtava miekkailu. Itseä häiritsi eniten nuo vaatteet: Tiukat vaatteet ja muhkea karva näyttää omasta mielestäni jotenkin lihavalta. Ja Bittel Lakella näytää olevan muutoinkin tämän laatuisia nuo elokuvat. Yhdessä jonka-nimeä-en-nyt-muista oli huvittavasti nuita sarjakuvafyrreja käytetty kauhuelokuvassa pahiksina... Hih.(En nyt muista oliko tuo leffa Bitter Lakelta, mutta ainakin kyseisen kanavan kautta löysin...)
    Mutta tosiaan: Hieno arvio jälleen ja suoraan napakymppiin. Miten sinä osaatkin heittää arvostelutikkaa näin hyvin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bitter Lake on vain tämän elokuvan nimi, elokuvan on ladannut Youtubeen siinä näytellyt EZ Wolf joka ilmeisesti kuvaa paljon tälläisiä turrivideoita. Kanavan muut videot ovat paljolti musiikkivideoita, joissa turrit pomppivat. Ihan hauskaa katseltavaa, toisin kuin itse Bitter Lake joka on tehty vakavalla mielellä ja failaa siinä rankasti.

      Poista
  2. Ohhoh, oli ihan pakko katsoa tuosta parit pätkät että onko oikeesti noin sontaa kun sanoit. Ja olihan se :D
    Itseäni häiritsi ihan liikaa juurikin tuo leukojen liikkuminen. Liikayrityksellä se näyttää erittäin tyhmältä.
    + se ketun ääni.

    Ihan mahtavaa luettavaa kyllä nää sun arvostelut :DDD
    Kiitos kun jaksat pitää blogia yllä :3

    VastaaPoista
  3. Itseäni ei yllättäen häirinnyt näyttelijöiden vinha käsien viuhtominen. Se vähän kuuluu asiaan, kun näyttelijät eivät voi elehtiä kasvoillaan, tosin lienee tavanomaisempaa teatteriesiintymisessä kuin valkokankaalla. Muuten tämä oli kyllä kuin olisi katsonut filmatisointia turrilarpista, aika kotikutoinen ja päämäärätön.

    Eniten otti silmään se, että kaikki ilmeisesti käsin kirjoitetut tekstit oli kirjoitettu koneella, eikä edes käsialaa imitoivalla sellaisella. Keskiaikainen kuvauspaikka ja parhaat mahdolliset turripuvut kyllä löytyi, mutta ei sitten ketään edes välttävästi kalligrafiaa osaavaa tekstaamaan kirjeet käsin? Öh. Puvut oli kyllä nättejä, mutta miksi turripukujen sormiin jätetään karvat aina niin kovin pitkiksi? Näyttävät lapasilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä sviidua minä oikein selitän. "...kirjoitettu koneella, eikä edes käsialaa imitoivalla fontilla" piti sanomani.

      Poista
    2. LOL ai saatana unohdin mainita nuo kirjeet

      Poista
  4. Tuo lohikäärmeotus on lähinnä naurettavan näköinen. Ilmeisesti se on myös tässä elokuvassa naaraspuoleinen, vaikka näyttää enemmänkin urospuoliselta karvoineen ja viiksineen, ihan kuin tuolla olisi myös joku parta. Näyttää aika paljon vuohelta eikä niinkään lohikäärmeeltä..

    VastaaPoista
  5. "Furrypiireissä aktiivisia ei tietenkään ihmetytä, että päähahmot ovat susi, kettu, sarvipäinen susi ja jonkinlainen lohikäärmeotus. Mutta kelle tahansa "tavikselle" tämä on hämmentävää, eikä elokuva tee elettäkään selventääkseen miksi kukin hahmo on juuri sitä ja tätä lajia, eikä hahmojen laji vaikuta hahmon käytökseen millään lailla."

    Voisitko selventää tätä? Minä tosiaan olen "tavis" eikä minulle ole selvää miksi kukin hahmo on juuri sitä ja tätä lajia. Miksi tässä elokuvassa siis on juurikin susi, kettu, sarvipäinen susi ja jonkinlainen lohikäärmeotus? Onko sille joku hyväkin syy?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Furreja lajinkirjous ei ihmetytä, koska siihen on totuttu. FurAffinityä kun selaa niin vastaan tulee ties mitä olioita, joita ei enää ihmetellä koska niitä näkee joka päivä. Furrypiireissä ei enää tarvitse selitellä jos hahmo on puoliksi kettu ja puoliksi kissa, väriltään sateenkaarenvärinen ja kaksikyrpäinen shemale.

      Poista