torstai 30. heinäkuuta 2015

The Werewolf of Fever Swamp


NIMI: Goosebumps: Creepy Creatures, arvostelussa otettu huomioon vain kokoelman ensimmäinen tarina
VUOSI: 2006
TARINA: R.L. Stine
KUVITTAJA: Gabriel Hernandez

R.L. Stinen hölmöt Goosebumps -kirjat kuuluivat omaankin lapsuuteeni. Lainasin niitä paljon kirjastosta ja omistinkin niitä useamman, mutta en koskaan ollut hulluna sarjaan. Kirjat olivat aivan liian lyhyitä ja niissä ei ollut mitään jatkumoa, eivätkä ne olleet oikeasti edes yhtään pelottavia. Ne olivat kuitenkin hyvää kertakäyttöviihdettä. Samaa voi sanoa tästä sarjakuvaversiosta, jossa kolme Goosebumps -kirjaa on sovitettu sarjismuotoon. Ensimmäinen tarina kertoo ihmissudesta, joten keskitytään siihen.



 Sisarukset Grady ja Emily muuttavat vanhempiensa kanssa Floridaan syrjäiselle suoalueelle. Heidän vanhemmat ovat kumpikin tutkijoita, joilla on pihan aitauksessa lauma etelä-amerikkalaisia suohirviä, tarkoituksena olisi selvittää kuinka suohirvet sopeutuvat Floridan ilmastoon. Grady ja Emily lähtevät tutkimaan lähimetsää ja törmäävät ränsistyneessä mökissä asuvaan uhkaavan oloiseen erakkoon. Myöhemmin Gradyn mennessä kotipihalleen suuri susimainen koira hyppää hänen päälleen, mutta joka onkin ulkomuodostaan huolimatta kiltti ja perhe päättää pitää koiran, nimeten sen Wolfiksi. Seuraavana yönä Wolf alkaa haukkua sisällä ja juoksee maanisesti kohti suota. Grady näkee yöllä ikkunasta Wolfin näköisen hahmon metsästävän jäniksen. Sitä seuraavana yönä jokin olento pääsee sisälle peurojen aitaukseen ja tappaa yhen peuroista. Grady ei suostu uskomaan Wolfin olevan tappaja, vaan että metsässä olisi jokin muu hirviö. Yksi naapuriston pennuista alkaa hölöttämään ihmissusista ja epäilyt kohdistuvat heti suon erakkoon.



Tarinallisesti teos on Goosebumpseille tyypillistä hyvin pinnallista ja kepeää "kauhua". Tarina on yksinkertaisesti aivan liian lyhyt jotta oppisin edes välittämään hahmojen kohtaloista. Ihmissuden suhteen ei ole keksitty mitään uutta, vaan olento on kierrätetyn kliseinen täysikuine kaikkineen. Lopun juonenkäänne on ennalta-arvattava. En usko, että olisin vaikka kymmenenvuotiaana jaksanut innostua tästä myöskään paljolti samoista syistä. Juonen tasapaksuuden vuoksi sarjis saa vain kaksi tähteä, joka tuntuu olleen vakioarvosanani jo pitkän aikaa. Toivottavasti vastaan tulisi taas jotain vähän säväyttävämpää.

Taide kuitenkin on ihan hyvän näköistä. Etenkin ihmissusi on saatu oikeasti uhkaavan näköiseksi käyttämällä voimakkaita varjoja ja näyttämällä vain pimeydessä kiiltäviä silmiä ja hampaita. Kuvituksen tyyli on mukavan rennon suttuista, mikä tuo mukavaa vaihtelua.

TÄHDET: **


5 kommenttia:

  1. Kiitos todella mielenkiintoisesta blogistasi! Löysin sen aivan vastikään ja jo olen ehtinyt jo saada paljon hyviä sarja- ja elokuvavinkkejä. Kaltaiselleni koiraeläinsarjakuva- ja -animaatioharrastajalle blogisi on ollut melkoinen kultakaivos. :)

    Erästä 90-luvun Jurassic Park –sarjakuvaa lueskellessani silmääni sattui vanha Semicin mainos, jossa näkyi tämmöinenkin ihme: http://i5.aijaa.com/b/00321/13920285.jpg
    Toisin sanoen susia Muumilaaksossa. :D En tiedä, onko itse lehdessä (1/1997) mitään susiaiheista sisältöä, mutta hauska kuriositeetti silti. Varmaan saattaisi vielä löytyä esim. Huuto.netistä tai divareista.

    Tässäpä muuten muutamia sarjakuvavinkkejä, jos etsit lisää luettavaa/arvosteltavaa:
    -Fables (https://en.wikipedia.org/wiki/Fables_%28comics%29)
    En ole vielä itse lukenut kuin yhden osan, mutta susia vaikuttaisi näkyvän aika usein. Piirrosjälki on näyttänyt varsin hienolta useassakin albumissa.
    -Inubaka (https://en.wikipedia.org/wiki/Inubaka:_Crazy_for_Dogs)
    Vähän höpsö ja välillä sentimentaalinenkin sarja, jossa aika annos fanipalvelua, minkä lisäksi suurin osa koirista on japanilaistyyliin ”niitä pieniä ja söpöjä”, mutta myös paljon oikeasti hyviä vinkkejä koirankasvatukseen ja etenkin ”älä tee näin” -esimerkkejä. Englanniksi tätä ei harmi vain julkaistu kokonaan (”vain” 17 ensimmäistä osaa).
    - Guru Guru Pon-chan (https://en.wikipedia.org/wiki/Guru_Guru_Pon-chan)
    Vielä Inubakaakin höpsömpi ja söpöstelevämpi sarja, jossa ihmiseksi muuttunut labradorinnoutaja rakastuu ihmiseen. Päähenkilön koiramainen (ja etenkin labbismainen) olemus on kuitenkin tuotu ihan hauskasti esille. Kaikki osat on käännetty englanniksi.

    Jos Game of Thrones ei aiheuta näppylöitä, tämä omakustanne sisältänee aimo annoksen hurjasusia:
    http://evelmiina.tumblr.com/post/103814583267/hi-everyone-just-a-heads-up-now-would-be-the

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, kiva saada uusi lukija! Mikäli nämä koiratarinat kiinnostavat, niin *KAMALA MAINOSTUS* olen juuri pistänyt myyntiin suomentamani Virus Rising -kirjan, löytyy verkkokaupasta https://holvi.com/shop/kriegercomics/ .

      Kiitos ehdotuksista! Fablesia olen pitänyt kyllä silmällä, mutta en vielä ole innostunut ostamaan sitä. Inubakaa omistan useamman osan, mutta kyseessä on pitkä sarja joten sen lukemiseen menee luonnollisesti enemmän aikaa. Tykkään sarjasta hirveästi so far. Todella kaunista kuvitusta ja juonikin on sekä aikuismainen että viihdyttävä. Tuosta Muumista piti sanoa sen verran, että animaatiosarjassa oli ainakin yksi jakso jossa susia oli. En muista jakson nimeä (ja en muutenkaan ole Muumeja katsonut lapsuuden jälkeen), mutta siinä Surku -niminen koira haluaa liittyä villien sukulaistensa seuraan.

      Poista
    2. Ja tuo GoT fanzine on pakko hankkia jossain välissä! Olen telkkarisarjan suuri fani (liian laiska lukemaan, hups).

      Poista
    3. Kiitos vastavinkeistä! Pistänpä korvan taakse. :)

      Mukavaa kuulla, että sinäkin olet löytänyt Inubakan! Juoni on tosiaan ollut varsin viihdyttävä.

      Poista
  2. Tässä aika vanha 14-osainen lonkerosusi manga vuodelta 1996 (saatavuus aika huono):
    http://mangafox.me/manga/inugami/

    Ja vähän tuoreempi 12-osainen ihmisssusi manga vuodelta 2007:
    http://mangafox.me/manga/wolf_guy_ookami_no_monshou/

    VastaaPoista