keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Nara piertelee, osa 8 - Petteriii


Minä tyhmä hupakko olen aina piirtämässä turriversioita lempihahmoistani jos oikein innostun jostain sarjasta/elokuvasta. Aiemmin uhrinani on ollut Titan A.E., nyt olen kaverini Wolfydogin kanssa piirrellyt ja suunnitellut turriversiota Game of Thronesin maailmasta. Käytämme vain koiraeläimiä, jotka pystyvät lisääntymään keskenään oikeassa elämässä, eli koiria, susia, kultasakaalia ja kojoottia. Näistä saadaan jo hirveästi variaatiota vastaamaan kaikkia sarjan hahmoja, ammatteja ja kansallisuuksia. Vain koiria käyttämällä ei tule omituisia kysymyksiä tyyliin "miksi tuo sika syö pekonia?" tai "miksi tuo kaksijalkainen hevonen ratsastaa hevosella?" Omat fursonatkin ovat tietenkin päässeet livahtamaan mukaan.

Mutta totta kai olen tästäkin sarjasta löytänyt hahmot, joihon olen ihastunut päätä pahkaa ja on pakko levitellä fanityttöilyäni joka puolelle. Lempihahmoni on ehdottamasti Petyr. Hahmo on äärimmäisen terävä ja fiksu, sopeutuvainen ja tehokas. Hahmossa on hyvä tasapaino mahtipontisuudessa ja huomaamattomuudessa, ja onhan hän törkeän komea. Olen vuosia kärsinyt ja "kärsinyt" sukupuolidysforiasta ja tässä on taas sellainen äijä, joka pistää itkemään verta kun en joko saa häntä itselle tai voi itse olla kuin hän. Mikään trans en ole, mutta olen aina ihannoinut miehiä, kaikki roolimallini ovat olleet miehiä ja vaikka naisena olo ei mitään tuskaa ole välillä iskee armoton masennusvitutus kun en halutessani voi hetkeksi muuttua mieheksi. Mutta hätään tulee avuksi epämääräinen roolipelailu hahmoilla. Turriversion Titan A.E.:n Korsosta olin jo kaapannut omaksi vaihtoehtoiseksi fursonaksi ja käyttänyt sitä useamman vuoden. Saa nähdä käykö Petyrille myös samoin, sillä pystyn samaistumaan hahmoon voimakkaasti ja mukana on rankasti toiveajattelua siitä millainen haluaisin olla miehenä.

Piirsin aloituskuvan ja tämän postauksen pääasiakuvan jo neljä kuukautta sitten, mutta säästelin sen postaamista ajankohtaan jolloin aiheeni olisivat muuten vähissä. En ole saanut luettua tai katsottua mitään teosta loppuun viime aikoina kiireiden ja vähäisen innostuksen takia. Kotona lojuu ihan järjettömän paljon materiaalia, jota en ole käynyt läpi vielä blogissa, mutta en ole vain saanut aikaiseksi tsekata niitä. Yksi taiteilijahaastattelu on myös suomentamatta.

Pienen taustatutkimuksen jälkeen tein Petyristä karjakoira-kelpie-kultasakaalisekoituksen. On aika omituista piirtää näin perinteisen susimaista hahmoa, kun aiemmat itselläni paljon käytössä olleet hahmot ovat olleet molossityyppisiä. En ole vielä täysin satavarma pidänkö näistä naamakuvioista, kropan kuvioita en ole edes miettinyt täysin loppuun.


Alunperin tein alla olevan luonnoksen nopeana hahmoharjoitteluna, enkä aikonut viimeistellä sitä mitenkään. Se lojui luonnoskirjassa muutaman viikon ajan, kunnes jostain syystä päätinkin piirtää sen valmiiksi.


Innostuin hirveästi piirtämään karvoja ja hiuksia. Minulla on paha tapa aina tehdä itselle kivoista jutuista todella yksityiskohtaisia ja sitten piirtää kaikki muu puolella perseellä. Harmittaa hirveästi kuinka värityksen jälkeen hiuksien yksityiskohdat eivät enää näy hyvin. Tässä vaiheessa vaatteet ja etenkin tuo rintaneula ovat vain jotain epämääräistä höttöä mielessäni. En osaa piirtää vaatteita ja mielessäni vain toivoin etten munaisi niitä.


Olin todella tyytyväinen ääriviivoihin. Lintukin onnistui yllättävän hyvin, ainakin omasta mielestäni. Kasvoihin laitoin ehkä liikaakin viivoja. Tässä vaiheessa tuli taas perinteinen ahdistus värityksen pilaavan kuvan. En vielä ollut miettinyt yhtään mitä hemmettiä laittaisin edes taustalle.



Väritin samalla tavalla kuin lähes aina muutenkin. Ensin ohut kerros puuväriä, jonka päälle tulee tasoittava ja väriä vahvistava kerros Copic -tussia. Tarvittaessa käytin valkoista geelikynää korostamaan joitain kohtia. Tausta oli yhä mysteeri ja en osannut päättää minkä väriset ja kuvioiset vaatteet hahmolla tulisi olemaan. Petyr käyttää monesti monimutkaisilla kuvioilla varustettuja vaatteita ja moisten värittäminen pelotti.


Lopputuloksesta tuli kuitenkin ihan jees vaikka olin jälleen kerran suunnitellut piirtoprosessin päin persettä. Taustalle kopioin netistä luvallisesti löydetyn kuvion, joka saa luvan esittää tapettia tai vastaavaa. Värityksessä ja skannauksessa katosi paljon yksityiskohtia, mikä harmittaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti