Tänään on Bonon synttärit. Vanha ukkeli täytti 12 vuotta, mikä on isolle koiralle jo korkea ikä. Koko tätä aikaa Bono ei kuitenkaan ole viettänyt kanssani, koska hän oli 3-vuotias kun hankin hänet. Valitettavasti en voi väittää ettei ikä näkyisi missään, mutta on hän silti ihan ookoossa kondiksessa ja tuskin on vielä hetkeen kupsahtamassa. Mitään rasittavaa liikuntaa ei enää harrasteta, päivän liikunta rajoittuu rauhallisiin köpöttelylenkkeihin. Lihakset ovat surkastuneet ja etenkin hajuaisti on kadonnut lähes täysin, myös kuulo on heikentynyt. Pakostakin sitä harva se päivä miettii milloinkohan se viimeinen päivä on edessä ja kuinka suunta on tästä eteenpäin vain alaspäin. On vaikeaa hyväksyä ja luopua, mutta onneksi tämä ei ole ihan heti edessä.
Huvin vuoksi laitan tähän mukaan aiemmat synttärikuvat. Aloin varsinaisesti juhlistaa Bonon synttäreitä vasta kun hän oli 8-vuotias, mutta en sen jälkeenkään ole mitenkään erityisemmin juhlistanut asiaa, kunhan jotain tavallista herkumpaa olisi tarjolla.
 |
| 11v |
 |
| 10v |
 |
| 9v |
 |
| 8v |
Onnea, onnea
VastaaPoistarutkahasti!
Onnittelut Bonolle! :3 Kunnioitettava ikä noin isolle koiralle. Toivotaan, että yhteiseloa kera kohtuullisen kunnon olisi vielä jäljellä.
VastaaPoistaOnpa muuten kerrassaan ihana kuva, kun toinen noin vakaasti pitää kahta hampparia päänsä päällä. Oppiko Bono aikanaan helposti tuon esineiden/ruokien pitämisen noin, vai pitikö mielen malttamista harjoitella pidempäänkin?
Kiitos! Asioiden pitelyn aloitin ensiksi esineillä ja oli aluksi haastavaa saada mitään tapahtumaan. Päädyin vanhaan kunnon pakotukseen, eli avasin suun ja laitoin kiinni esineen ympäri. Palkkaa ja kehua tuli heti parin sekunnin kuluttua. Kun tämä alkoi sujua ja kestoa pitelyyn oli syntynyt ja koira otti esineen omatoimisesti suuhun, vaihdoin esineen johonkin matala-arvoiseen ruokaan, jota ei voisi nielaista kerralla ja palkaksi kädestäni tuli pideltyä asiaa herkumpi herkku. Pikkuhiljaa vaikeutin käyttämällä herkumpia ruokia. Jos Bono meinasi ottaa varaslähdön niin salamana tungin käden kurkkuun ja nappasin herkun takaisin. Joskus hän ehti nielaista ennen lupaa, mutta ei ole niin vakavaa, eikä se tarkoita pelin olevan menetetty. Opetuksessa on tärkeää, että koira ymmärtää maltilla saavan enemmän ja parempaa. Ruoan pitely pään tai muun ruumiinosan päällä oli tähän verrattuna helppoa. Siinä pitää vain noudattaa paikka-käskyä. Paljon helpottaa, että koira tajuaa palkan tulevan ihmisen kädestä, vaikka mitä herkkua olisi otsalla ja kuonolla ja tassulla.
Poista