Vuonna 1897 uutisoitiin mysteerisestä koirasta, joka oli edellisenä vuonna ilmestynyt Lounais-Englannin Cornwallin rannikolle. Kalastaja oli löytänyt rannalta mytyn, jota hän ensin luuli kuolleeksi koiraksi ja olisi normaalisti vain jatkanut matkaa, mutta koiran susimainen ulkonäkö kiinnitti hänen huomionsa. Koira olikin yhä hengissä, mutta rättiväsynyt. Sen paksu turkki oli suojannut sitä kylmällä merellä, ja epäilemättä se oli taistellut aaltoja vastaan pitkän aikaa, kunnes oli huuhtoutunut rannalle. Kalastaja hoiti narttukoiran kuntoon, ja se sai nimen Towan, joka kornin kielellä tarkoitti hiekkadyyniä.
Eräänä päivänä kalastaja oli lenkillä Towanin kanssa Newquayssa, kun paikallisessa majatalossa vieraileva nainen huudahti: "Katsokaa, tuolla on susi!" Nainen oli hyvin kiinnostunut koiran menneisyydestä ja halusi ostaa sen. Koira muutti hänen kanssaan Lontooseen, jossa sanomalehdet kirjoittivat koirasta, mutta koiran alkuperää ei saatu selville.
Yläluokkaiset britit olivat hyvin innostuneita eksoottisista koirista, ja mystinen koirasusi herätti huomiota. Vaikka kyseessä oli koira, jonka sukupuu oli tuntematon, oli se kuitenkin ulkomuodoltaan kiinnostava, sillä tällaiset arktiset pystykorvat olivat yhä harvinaisia Britanniassa. Briteillä ei ollut mitään vastaavaa omaa alkuperäisrotua. Eräs baronetti vaati saada ostaa koiran, mutta jäi toiseksi erään herra Fallin (etunimeä ei kerrottu) varakkaille ystäville. Tarkkaa summaa ei kerrottu, mutta Towanista maksettiin kunnioitettava summa. Nainen olisi voinut pyytää koirasta melkein millaista summaa vain, niin haluttu koira oli.
Uudessa kodissaan Towan sai pian pentuja. Pentueen isää ei mainittu. Yksi pennuista päätyi herra Fallille, joka kuvaili sitä näin: "Ulkoisesti se on sekoitus kettua ja sutta, sillä on ketun häntä, se ei hauku, mutta nähdessään toisen koiran se ulvoo. Se on hyvin hellä, mutta sillä ei ole englantilaisen koiran älykkyyttä. Se ei reagoi nimeensä, ja se on erikoinen kaikin tavoin. Mikäli kaikki sujuu suunnitellusti, se tuodaan näytille sekalaisten koirien luokkaan seuraavassa rouvasväen näyttelyssä." Tätä enempää ei Towanista ja sen pennuista kerrottu.
 |
| Cornwallin sijainti |
Minkä rotuinen koira Towan sitten oli? Tätä voin vain arvailla. Kuten blogissa on aiemminkin kerrottu, tuon ajan britit pitivät hyvin paljon arktisista pystykorvista, niitä ostettiin ulkomailta ja niiden kanssa kierreltiin näyttelyissä. Ne olivat niin ihmeellisiä, että niitä pidettiin esillä eläintarhoissakin. Oliko Towan jonkinlainen rekikoira, joka oli tuotu ulkomaisen laivan kyydissä myytäväksi Britanniaan? Vai oliko se tippunut laivasta, joka oli vain kulkemassa Britannian ohi? Hyvin monen maan laiva olisi voinut kulkea Cornwallin läheltä matkatessaan kohti ties mitä määränpäätä. Huomatessaan koiran tippuneen laivasta alkuperäinen omistaja oli todennäköisesti vain olettanut sen kuolleen, eikä olisi etsinyt sitä. Hän ei olisi voinut edes nähdä koirasta tehtyjä lehtijuttuja jos ei ollut sillä hetkellä Britanniassa, ja vaikka hän olisikin ollut britti, ei hän silti välttämättä olisi nähnyt paikallislehtien juttuja.
Tuohon aikaan brittien yläluokalla oli todellakin kaikenkarvaisia rotukoiria, myös skandinaavisia pystykorvia. Olisiko Towan voinut olla poroja paimentava lapinkoira? Tai kenties sukua Norjan ja Ruotsin hirvikoirille, tai Suomen karhukoirille? Harmittavasti Towanista on vain yksi kuva (tai ainakin olen löytänyt vain yhden), eikä sen käyttäytymisestä kerrota mitään. Sitä kutsuttiin koirasudeksi, ja ei tietenkään ole mahdotonta, että siinä olisi voinut olla mukana hieman sutta. Ensimmäinen ajatukseni oli, että se näytti vanhanaikaiselta huskyltä, ja myös brittien intohimo vetokoiria kohtaan tuki tätä mielikuvaa. Laitan alle vertailukuvan, jossa Towan on kaikkien tunteman Balton vieressä.
Lähteet:
* Country Life Illustrated 27.3.1897
 |
| Towan ja Balto |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti