Näytetään tekstit, joissa on tunniste Akicon. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Akicon. Näytä kaikki tekstit

maanantai 21. lokakuuta 2019

Conraportti Akicon 19.-20.10.2019

Akicon järjestettiin Kokkolassa ensimmäisen kerran tänä vuonna. Olin aikaisemmin käynyt muutama vuosi sitten Kokkolan Kokkoconissa, joka on sittemmin jäänyt tauolle ja todennäköisesti lopettanut toiminnan. Asun Kokkolan vieressä, Pietarsaaressa, joten olisihan se kätevää jos naapurikaupunkiin saataisiin menestyvä con. Lähdin coniin taidekujalle seuranani A.vulgaris, joka oli mukana ihan hengailumielessä eikä myynyt mitään. Olemme molemmat Suomen Hopeanuoli-fanit ry:n jäseniä, joten pöydältäni sai myös yhdistyksen esitteitä.

Mistähän sitä aloittaisi? En ollut tapahtumapaikalla käynyt ennen, mutta sinne löysi ihan helposti conin nettisivuilla julkaistun kartan avulla. Tilat olivat hyvän kokoiset ja oikein sopivat conille. Paikassa oli kuitenkin yksi miinus, nimittäin liikuntahalli oli jaettu kahtia mustalla verholla, jonka yhdellä puolella oli myyntisali ja taidekuja ja toisella puolella cosplay- ja musiikkilava. Conissa oli kaksi musiikkiesitystä ja verho välissä ei vaikuttanut mitenkään äänten leviämiseen taidekujankin puolelle. Eihän se hirveästi olisi haitannut, jos tarvitsisi vain kuulla varsinaiset esitykset, mutta kun oli pakko kuulla kummankin esiintyjän alkuharjoittelut myös. Myös äänentoistossa oli ongelmia, jolloin laitteista syntyi välillä korvia viiltäviä ääniä. Seuraavan kerran musiikkiesitykset kannattaisi siirtää äänieristettyyn huoneeseen.

Omia juttuja



Ensimmäisenä päivänä paikalla oli hyvä määrä väkeä, eikä tungosta silti ehtinyt syntyä. Sain käsityksen vieraita olleen yhteensä noin 300, mikä olisi ihan hyvä saavutus uudelle conille. Toisena päivänä taas meno oli todella autiota, kävijämäärä oli tippunut dramaattisesti ja samoin tippuivat taidekujalaisten tulot. Ensimmäisenäkin päivänä tuloni olivat melko pienet, mitä odotinkin pienemmältä paikkakunnalta, mutta toisena päivänä ne olivat jo puolittuneet. Toisena päivänä kävijöitä oli yksinkertaisesti vain yksi tai kaksi kourallista, tai siltä se ainakin näytti pöydältä katsottuna, ja lähes kaikki olivat samoja naamoja ensimmäiseltä päivältä. Kuulin monen taidekujalaisen päivittelevän toisen päivän heikkoa myyntiä. Menon ollessa jo pystyynkuollutta päädyimme sitten A.vulgariksen kanssa lähtemään kotiin aikaisemmin. Jo Kokkoconin kanssa olin miettinyt miksi ihmeessä Kokkolassa yritetään järjestää kaksipäiväisiä coneja. Kannattaisi panostaa siihen yhteen päivään ja vaihtaa kaksipäiväiseksi vasta sitten, kun useampi onnistunut con on jo takana ja uskotaan, että kävijöitä ja ohjelmaa varmasti riittää tasapuolisesti kummallekin päivälle. Ohjelmakarttaa katsoessa kummankin päivän ohjelmat olisi todennäköisesti voinut yhdistää samalle päivälle.

Kävin conin aikana vain yhdessä ohjelmassa, pääjärjestäjän luennolla "Pikaopas hahmon luomiseen", joka oli ihan hyvä, joskin harmittavan pintapuoliselta tuntuva katsaus. Luennoitsija vaikutti innostuneelta aiheestaan, mistä saa plussaa. Muun ajan olinkin vain taidekujalla ja A.vulgaris kävi jossain cossijutuissa, mutta saa itse kertoa niistä jossain jos haluaa. Con saa lisäpisteitä siitä, että he jakoivat taidekujalaisille kummallekin päivälle lipukkeet, joilla sai ilmaisen juoman kahvilasta. Myös kaverini sai lipukkeet, vaikka ei myynytkään mitään omia tuotteita.


Näistä cossaajista oli pakko ottaa kuvat! Olen sekä Ghost -bändin että Detroit: Become Human -pelin fani ja olin lapsellisen innostunut nähdessäni heidät. Cossaajien nimet eivät ole tiedossa, jos he tämän koskaan näkevät he voivat ilmoittaa itsensä.
Taidekujailu Akiconissa oli suurimmaksi osaksi positiivinen kokemus. Välillä oli pitkiä taukoja, jolloin kukaan ei käynyt pöydällä, mutta onneksi joukossa oli ihmisiä, jotka piristivät päivää puhumalla hetken kanssamme jostain. Itseäni piristi hirveästi kuinka ainakin 3-4 eri ihmistä tuli päivittelemään Death Stranding -piirrostani ja höpöttämään siinä olevasta lempinäyttelijästäni Mads Mikkelsenistä. Olen jotenkin niin tottunut siihen, ettei ketään kiinnosta asiat, joista minä olen kiinnostunut... Ja muutenkin kaikki ohimenevätkin kehut kuvistani olivat erittäin mukavia. Oikeasti ihmiset, puhukaa piirtäjille! Ei mitään ole pakko ostaa, mutta taidekujapäivät ovat pitkiä ja yksinäisiä, joten pienet juttutuokiot silloin tällöin ovat tervetulleita.

Pari ei niin mukavaa asiaa tuli myös koettua pöydältä käsin. Coniin oli eksynyt iäkäs mummo, joka kävi jokaisen taidekujapöydän läpi kysyen ilmaisia tuotteita, eikä edes katsonut mitä oli myynnissä, jatkaen heti eteenpäin kun sanottiin ettei ole mitään ilmaista. En myöskään hirveästi pitänyt conin järjestyksenvalvojista, jotka ensimmäisenä päivänä vain katselivat sivusta kun lapset juoksivat täysillä edestakaisin taidekujalla vaarallisen lähellä pöytiä ja heittelivät pullonkorkkeja ja sen sellaista. Yksi järjestyksenvalvoja tuli myös pöytääni katsomaan kuviani ja vaikutti aluksi mukavalta, mutta hänen kysyessään tilaustöistä ja vastatessani etten yleensä tee niitä hän alkoi epämukavalla tavalla tivata miksi en tee. Ihmisten asenteissa piirtäjiä kohtaan on kyllä parantamista.

Furzonen käsitöitä.

Inka Tuulian taidetta.
 Myyjiä oli vain kaksi: Urumi ja Manga Cafe. Tämä oli vähän harmittavaa, mutta ymmärrettävää pienelle ja uudelle conille. Monipuolinen taidekuja paikkasi asiaa. Akiconista jäi ihan peruspositiivinen vaikutelma ja voisin tulla uudestaankin. Paljon petrattavaa on, mutta kuitenkin yhä ymmärrettävää uudelle contulokkaalle. Toivottavasti con järjestetään tulevaisuudessakin ja virheistä opitaan, mielellään pitäisin naapuriconin.

Taidekujailen tänä vuonna vielä Gingaconissa parin viikon päästä. Nähdään siellä!

Gomis & Loviatar

perjantai 20. syyskuuta 2019

Kuulumisia

Viime postauksesta onkin jo aikaa (no, minun mittapuulla). Vanha läppärini kuoli ja kesti hetken aikaa hommata uusi. Nyt voinkin taas kirjoitella blogeihin ja muihin projekteihin. Elokuvablogini Katkeran Kuun ehdinkin jo päivittää Viimeisen yksisarvisen arvostelulla. Kumpaankin blogiin on useampi juttu rästissä ja ne pitäisi saada kirjoitettua vielä muistin aikana.

Uusi Suomen Hopeanuoli-fanit ry:n jäsenlehti, Tähdenlento, on mennyt taas taittoon ja se ilmestyy vielä tämän vuoden puolella. Teemana oli rakkaus, mikä on mielestäni oikein hyvä teema, mutta valitettavasti se ei hirveästi tuntunut kiinnostavan muita kirjoittajia. Sama ongelma oli narttuteeman kanssa. Nämä aiheet eivät vain tule paljoa esille Takahashin sarjoissa, mikä on harmillista. Ilmeisesti ne kuitenkin kiinnostaisivat lukijoita, kerta teemat voittivat äänestyksissä. Odotan kuitenkin taas sormet syyhyten uutta lehteä. Aina mielenkiintoista nähdä millaisia ratkaisuja taittaja tekee kuvien valintojen ja asettelujen suhteen. Toinen yhdistyksessä johtamani projekti on kolmas sarja keräilykortteja ja sekin edistyy hyvää vauhtia. Tähän mennessä valmistuneet kortit ovat olleet hirveän hienoja. Voi kun voisin näyttää niitä jo, mutta en saa!

Aion tänä vuonna taidekujailla Kokkolan Akiconissa (19.-20.10.) ja Järvenpään Gingaconissa (2.11.). Olen tätä varten valmistautunut tilaamalla pitkin kesää ja syksyä kaikenlaisia telineitä pöydälle, sekä tietenkin printtejä, postikortteja ja tarroja. En todellakaan usko saavani tapahtumista voittoa kaikkien kulujen jälkeen (ei pelkästään myyntimateriaali, mutta myös matkustus ja koiran hoito maksavat paljon), mutta teen tätä enemmän maisemanvaihtelun, kaverien tapaamisen ja kivan mielen vuoksi. Tuotteeni ovat ehkä vähän kalliimpia kuin muiden, sillä tilasin jälkikäteen ajateltuna melko kalliista paikasta printit. Printit ovat myös korttimaista materiaalia, mikä ei tietääkseni ole yleistä. Heti kun sain tietää taidekujapöytien koon teippasin mitat lattiaan ja olen harjoitellut tuotteiden asettelemista siihen. Alla olevasta kuvasta näkyy yksi tälläinen varhainen harjoittelu Akiconin pöytää varten. Kuvasta puuttuu joitakin tuotteita, enkä todennäköisesti aio pitää postikortteja suoraan pöydällä, sillä pelkään niiden lentävän pöydästä helposti. Kirjoittelen kummastakin conista raportit aikanaan.



Olen tänä vuonna ollut hyvin tuottelias piirtämisen kanssa. Hopeanuoli-yhdistyksen projektit ovat antaneet hyvän syyn piirtää monta kuvaa ja tuotteiden saanti tuleviin coneihin on ollut hyvin motivoivaa. Alla olevat kaksi kuvaa tein nimenomaan printtimyyntiä varten, mutta tietenkin aika sanoo mitkä kuvat myyvät ja mitkä eivät.